Kohti Tasmaniaa: keitto kiehahtaa.

Melbourne

Mahtavan Adelaiden viikon jälkeen oli aika palata takaisin "normaalin matkustusarkeen", joten herätys maanantaiaamuna kello 06 ja reput raihnaiseen selkään roikkumaan. Saatiin ystävältä - kaiken muun hyvän lisäksi - vielä kuljetus lentokentälle ja japanilaiseen tyyliin se ei tarkoittanut mitään heittämistä lentokentän eteen ja painukaa ulos, vaan saattaminen tehdään loppuun asti todellisella tyylillä. On tämä vaan täysin uskomatonta, miten hienoa kohtelua voi ihminen osakseen saada! Huh!

Ensimmäinen lento oli lyhyt luikaus Qantas 737-800 koneella Melbourneen, jossa vaihtoaikaa tänään ruhtinaalliset 8 tuntia, eli jotain ohjelmaa oli väliajaksi keksittävä. Suora bussi keskustaan olisi maksanut kahdelta ihmiseltä edestakaisin aivan järkyttävät 72 dollaria (about 50€!!!), joten pakko oli löytää joku halvempi vaihtoehto. On nämä vaan hurjia hintoja.

Pienen nettiselvitttelyn jälkeen käveltiin terminaali 4:n luota lähtevälle paikallisbussille (ei mikään ihan helppo löytää), jolla 10 minuutin matka juna-asemalle ja sieltä junalla noin 30 minuuttia keskustaan. Tämä reititys tuli maksamaan kahdelta yhteensä 28$, eli noin 18€. Tähän paikallissysteemiin olisi tarvinut jonkun ladattavan kortin, jota meillä ei tietenkään ollut, mutta onneksi bussikuski oli sen verran rento tapaus, että otti meidät kyytiin ilmankin. Olen 99% varma, että suomessa olisi alettu nipottamaan ja käsketty kylmästi kävellä takaisin terminaaliin sellainen kortti ostamaan. Juna-aseman seutu täällä toi ikävästi mieleen jotain Helsingin epämiellyttävimpiä kaupunginosia ja melkein teki jo mieli palata takaisin lentokentälle. Aivan hirvittävä paikka.

Melbourne

Ällöttävän likaisella ja graffitein töhritylla junalla meni noin 30 minuuttia keskustaan, jossa onneksi maisemat olikin sitten jo paljon miellyttävämpiä. Melbournessa on jengiä melkein yhtä paljon kuin koko suomessa yhteensä, joten ison kaupungin tunnelmaa ja ihmivilinää todellakin riitti. Istuskeltiin hetki katsomassa isolta näytöltä suoraa lähetystä Oscar-gaalasta, jonka jälkeen käveltiin muutama tunti ympäri kaupunkia ja syötiin lounaat Subwaylla ja tempaistiin vielä päälle smoothiet aivan loistavassa boostissa. On muuten todella mahtava ketju tämä Boost - ja otan mielelläni vastaan jonkun lahjakortin tästä mainoksesta.

Kello 16 hypättiin junaan ja sama matka bussivaihtoineen takaisin lentokentälle. Kyllä tämä retki ehkä kannatti hiukan kalliista hinnasta huolimatta tehdä, mielummin kuin istua koko päivä jäätymässä turpa huurussa lentokentällä. Se on kuitenkin sanottava, että ei tämän visiitin ansiosta mitään polttavaa halua tulla uudestaan Melbourneen jäänyt. Vähän kuin New York, jossa on kyllä kiva käydä, mutta vielä kivempi lähteä pois.

Lennon Tasmaniaan piti lähteä kello 20, mutta jonkun teknisen vian takia lähtöä viivytettiin pari tuntia. Katselin ikkunasta kuinka mekaanikko epätoivoisesti takoi aukkoa, johon laskutelineen pitäisi nousun jälkeen nousta, eli ilmeisesti jotain ongelmaa oli siellä osastolla. Qantas jakoi onneksi ruokakupongit, joilla sai ostettua kentältä ateriat koneen lähtöä odotellessa. Tähän saakka siis kaikki hyvin ja mieli mitä rennoin ja mainioin. Ruokailun jälkeen palattiin lähtöaulaan, jossa ei yllättäen aikaisemmin kuulutettu "varma lähtöaika" tälläkään kertaa toteutunut, eikä tämän jälkeen kukaan enää edes vaivautunut kuuluttamaan mitään, vaan tyypit piileskeli jossain piilossa, ihmisten pinnan lähtöaulassa kiristyessä. Kello 23.30 aikoihin tuli viimein virkalilija paikalle ja ilmoitti, että koko lento on tältä päivältä peruttu ja majoituskupongit voi noutaa Qantaksen tiskiltä. Ikävä kyllä meillä oli tälle yölle jo majoitusvaraus Tasmaniassa tehtynä, joten yksi yö paloi nyt tuhkana tuuleen. Hiukan alkoi jo pinnan alla kuplimaan. Rauhoiteltiin itseämme ajatuksella, että nyt saadaan ainakin nukkua yö kunnolla ja lähteä huomenna hyvin levänneenä matkaan. Ei hätiä mitiä.

Melbourne

Joo niin varmaan... Hommat ei todellakaan mennyt niin kuin Strömsössä, vaan ensin odoteltiin ikuisuus laukkuja ja sen jälkeen vielä melkein tunnin jonotus tiskille majoituskuponkeja ja taksikuponkeja noutamaan. Joskus kello 01 jälkeen oltiin viimein tiskillä, jossa tyly virkailija ilmoitti, että siinä on teille kupongit ja teidän lento lähtee sitten kello 06 aamulla. Tämähän tarkoitti kaikessa järjettömyydessään sitä, että meidän pitäisi olla jo neljän jälkeen takaisin kentällä ja jos joku olisi viitsinyt tällaisen jutun ilmoittaa aikaisemmin, niin varmasti en olisi mitään helkutin kuponkeja jonottanut tuntitolkulla, vaan jäänyt suoraan lähtöaulaan nukkumaan. Uskomattoman surkeaa toimintaa ja eikö voisi yhtään järkeä käyttää näissä hommissa! Henkilö tiskillä totesi vaan, että koittakaa vaihtaa lentoa soittamalla Qantaksen palvelunumeroon ja häipyi paikalta. Pata porisee.

Mentiin väsyneenä ulos taksipisteelle, jossa välittömästi hyvin aggressiivisen ja pelottavan oloinen taksiäijä hyökkää kimppuun: "tänne sir, tänne sir! Tähän aikaan ei muita takseja enää ole ja jos ette tule tähän, jäätte taatusti yöksi lentokentälle." Näytin saatuja taksikuponkeja ja äijä rupeaa heti repimään niitä käsistä, että hän tarvitsee nyt molemmat kupongit samantien ja sinä anna ne heti tänne! Nyt alkoi soppa kiehumaan perunoineen lattialle ja tempaisin kupongit takaisin ja sanoin hänelle ns. suorat sanat. Ilmeisesti jossain huijarikulttuureissa on väärin sanoa ihmistä huijariksi ja hän alkoi luinen sormi ojossa heilumaan ja tökkimään nenän edessä. "Sanoitko minua huijariksi? Sanoitko minua huijariksi?" En tykkää yhtään siitä, että selvinpäin hyppii pikku-ukot silmille, joten oli aika lähellä etten ollut jo tämän taksisuharin pillissä kiinni. Äijä älysi tässä kohtaa viimein ottaa pakkia ja lähti renkaat ulvoen, huudellen vielä jotain molotusta ikkunasta perään. Aika järkyttävä tyyppi ja vaikutti suoraan sanottuna siltä, että hän halusi ottaa meidät panttivangiksi tai teloittaa suoraan tien poskeen. Ei kiitos!

Melbourne

Seuraava taksi kaahasi pian paikalle, johon päästiin tällä kertaa yhdellä kupongilla ja mukaan tuli myös kaksi muuta ihmistä, jotka olivat nähneet äskeisen tapauksen, eivätkä halunneet enää jäädä yksin ulos odottamaan. Ikävä kyllä sama touhu jatkui ja tämänkertainen taksikuski ei sitten muka tiennytkään, missä meidän hotelli sijaitsee. Hänen mahtava idea oli, että viedään nyt ensin nämä muut kauas keskustaan ja palataan sitten teidän hotellia etsimään. Siis jumalautsi tämä oli jo liikaa, että työkseen ihmisiä lentokentältä kuljettava taksikuski ei muka tiedä, missä lentokenttähotelli sijaitsee ja navigaattorikin on nenän edessä! Eniten juuri pistää vihaksi, että nämä oikeasti kuvittelee ihmisten olevan niin tyhmiä, että heitä voi huijata aivan naurettavilla jutuilla. Kiehuin jo naama punaisena ja savu nousi korvista kuin höyryveturilla! Jouduin "ystävällisesti" ilmoittamaan, että sinähän käännyt nyt tästä välittömästi takaisin ja se hotellihan näkyi äsken ihan selvästi tien vieressä! Eihän siinä ollut kuin useamman metrin korkuinen valomainos katolla, joka loisti kuin Fukushiman resktori yön pimeydessä! Voi elämän kevät näitä tyyppejä!

Hotellilla oltiin siis viimein kello 02 yöllä, jossa äkkiä soittamaan Qantaksen palvelunumeroon, jos saisi lentoa siirrettyä edes vähän myöhäisemmäksi. Lentojahan menee Tasmaniaan ties kuinka monta päivässä, joten tämähän on varmasti ihan helppo homma? Luurin toisessa päässä ei kuitenkaan sympatiaa herunut ja tyyli oli, että mitäs tänne oikein keskellä yötä soittelet. Qantaksen asiakaspalvelu hoidetaan ilmeisesti ainakin yöaikaan jossain Intiassa ja aivan mahdotonta oli saada viesti perille, että haluaisin myös huomenna Qantaksen lennon, enkä mitään halpayhtiötä kukonlaulun aikaan. Toisessa päässä linjaa oli kuitenkin ilmeisesti joku perhanan Daryl Hall & John Oates, joka vaan toisteli: "I can't go for that - no can do!" Tässä vaiheessa yötä en jaksanut tätä laulua jäädä kuuntelemaan, vaan annoin jälleen muutaman rakentavan palautteen sanan. Tosin mitä hyötyä siitäkin oli jollekin Intialaiselle keskellä yötä valittaa. Täysin turhaa hommaa. Tässä kohtaa oltiin molemmat jo aivan loppu tähän touhuun!

Odotellaan lähtöä.

Hiukan yli tunnin pikaunet hotellilla, jonka jälkeen taksi hotellin eteen ja takaisin kentälle. Olin jo mielessäni valmistautunut, että joku huijarisuhari sieltä taas tulee paikalle - ja niin tulikin. Suututin kuskin välittömästi, koska en suostunut allekirjoittamaan kuponkia jättäen hintasaraketta avoimeksi, että hän voisi täyttää sen summan sitten itse myöhemmin. Just joo, niin varmaan! Kuinka tyhmänä tämäkin äijä meitä oikein piti? Äijä jupisi koko matkan jotain ja aukoi vielä kentälle tullessakin päätään, eikä suostunut edes auttamaan laukkuja autosta ulos. Siis en ole missään maailmankolkassa törmännyt näin inhottaviin taksikuskeihin kuin täällä Melbournessa ja suosittelen todella varomaan! En ihmettele yhtään, jos Melbournessa tapahtuu jotain ikävää. Kävelisin mielummin vaikka 10 kilometriä moottoritien reunaa rinkat selässä kuin käyttäisin näitä takseja! Todellisia ihmiskuvotuksia ja limanuljaskoja koko sakki!

Koska tämän päiväinen lento oli siis varattu halpayhtiö Jetstarille, niin melkoinen hässäkkä oli lähtöselvityksessä ja tietysti meidän paikat sijaitsi ihan eri puolilla konetta, vaikka vieressäkin olisi ollut ihan hyvin tyhjää tilaa. Lyhyt lento A321-200 koneella Hobartiin, jossa onneksi tällä kertaa hyvin miellyttävä kuljetus keskustaan ja varattuun hostelliin. Reppureissaajan alennuksella kuljetus maksoi meiltä yhteensä 19€, eli hiukan kallista taas. Ja kalliista puheen ollen: YHA-hostelli olisi maksanut täällä 75€/yö! Ei tule kuuloonkaan...

Varasin Hobart Hostel nimisen majoituksen, joka olikin todella hyvä, mutta ei mikään halpa tämäkään. Kahden hengen huone maksoi 57€/yö. Hostelli sijaitsee todella vanhassa talossa, mutta kaikki on siistiä ja huoneet on viimeisen päälle hienot. Onneksi meidän huonevaraus oli vielä päivän myöhästymisestä huolimatta olemassa, joten päästiin heti nukkumaan. Toinenkin Tasmanian päivä meni siis hiukan harakoille, mutta onneksi nyt sentään oltiin vihdoin ja viimein ehjänä perillä Tasmaniassa. 

Jos yhtään oikein veikkaan, niin toisin kuin American Airlines, joka hienosti sähköpostilla pahoitteli Dallasissa aiemmin sattunutta kömmähdystä, niin Qantas ei tule pahoittelemaan yhtään mitään. Nyt kuitenkin valitus seis ja aletaan tutkimaan mitä Tasmanialla on tarjottavana. Pysy kuulolla...