Adelaide - Australia

Herätys Wellingtonin YHA:lla kello 03 (oujea, tico-tico!) ja taksilla (15€) välittömästi kohti lentokenttää. Nyt on nukuttu viimeiset päivät niin huonosti, että kellon soidessa sapetti ja ahdisti oikein urakalla, eikä olisi todellakaan kiinnostanut lähteä raahaamaan laukkuja ympäri ämpäri Australiaa. Tämän siirron jälkeen on ihan pakko levätä muutama päivä. Ja nyt kun oli eilen kaikki liput, laput, viisumit ja varaukset hienosti tulostettu paperille, niin ketään ei sitten kiinnostanutkaan niitä nähdä. Sellaista elämä on. Olipa kuitenkin hieno Taru sormusten herrasta -teema tällä Wellingtonin kentällä ja hetkeksi karisi unet silmistä. Wau!

Wellington airport

Päivän ensimmäinen lento nousi ilmaan tasan kello 06, yhtiönä australialainen Qantas ja koneena Boeing 737-800. Hyvä lento, ei mitään valittamista - mutta mikä ihmeen Qantas? Sitä asiaa pohtiessa meni 3 tuntia 30 minuuttia - kuin siivillä - ja aurinkoiseen Brisbaneen laskeuduttiin kello 8.30 paikallista aikaa. Olipa maailman hitain vaihtoyhteys kotimaan jatkolennolle täällä Brisbanen kentällä ja en pysty käsittämään, mikä siinä voi kestää jos liput on valmiina, paikat koneessa on valmiina, kaikki on valmiina... Jestas sentään! Onneksi oli reilusti aikaa ennen seuraavan koneen lähtöä.

Brisbanen terminaalissa muutama tunti nuokkumista, haukottelua ja yleistä voivottelua, jonka jälkeen seuraava putkilo ilmaan ja nokka kohti Adelaidea. Kone oli jälleen 737-800 ja lentoaika noin 2 tuntia 30 minuuttia. Yritin kentällä netistä selvittää, mitä ihmettä Qantas oikein tarkoittaa ja ikävä kyllä se on niinkin tylsä juttu kuin: "Queensland And Northern Territory Aerial Services". Kuvittelin mielessäni jotain paljon mielikuvituksellisempaa. Tämä tulee olemaan meille nyt jo neljäs Australian visiitti, joten tällä kertaa ei ole paineita tehdä mitään erikoista, koska pakolliset Ayers Rockit, aavikkoretket ja muut jutut on hoidettu pos listalta jo edellisillä reissulla.

G'day, mate!

Adelaide on noin 1 225 000 asukkaan kaupunki Etelä-Australiassa ja koska oneworld-allianssin lennot on meille ilmaisia, niin päätettiin tässä kohtaa tehdä ihan huvittelumielessä tällainen koukkaus Uudesta-Seelannista Adelaideen ystävää tapaamaan ja katsomaan, mikä on ns. pössis kyseisessä maailmankolkassa. Adelaidessa ei ole ikinä ennen käyty, joten ihan kiva juttu senkin suhteen. Nyt jos joku ajattelee, että "katoppa vaan, onhan niillä jotain muitakin ystäviä maailmalla kuin japanilaisia" - niin ei ole - tämäkin on japanilainen. Hänen aviomies on kyllä ihan aito australialainen, eli paikallistuntemusta Adelaiden suhteen on luvassa. Tavattiin heidät viimeksi Tokiossa 2011, juuri ennen isoa maanjäristystä, joten siitäkin aiheesta riittää muisteltavaa.

Kun tultiin Adelaiden lentokentältä ulos laukkuinemme, niin pamahti sellainen kuumuus päin pläsiä, että harvemmin on tullut maailmalla vastaan. Ulkona oli tänään asteita kevyesti 36 ja kuumuus tuntui huomattavasti rajummalta ja pistävämmältä kuin Uudessa-Seelannissa. Otettiin paikallisbussi keskustaan, jossa sekoiltiin aikamme, kunnes viimein löydettiin oikea jatkoyhteys kohti majoitusta. Pakko oli inveistoida useampaan juomaan matkalla, koska kehon nestetasapaino alkoi olla jo malkoisella koetuksella.

Pysäkiltä oli vielä yli kilometri kävelyä ja siinä vaiheessa kun päästiin perille, oli varmasti jokainen tankattu nestepisara kehosta valutettu jälleen ulos. Majoitukseksi Adelaidessa varasin Granada Motor Inn-motellin (50€/yö), joka oli ihan hyvä ja siisti - joskin sijaitsee hiukan keskustan ulkopuolella. Sijainti on hauskasti keskellä Adelaiden hienointa ja kalleinta kaupunginosaa ja jengi kyttäilikin kauhistuneena aidattujen pihojen suojista: "herran jestas sentään, jotain köyhiä reissaajia tulee alueelle! Nyt ovet äkkiä lukkoon ja hälyt päälle!" 

Ja sellainen "hauska" klassinen juttu kävi motellilla, että juuri kun olin saanut suihkussa shampoot päähän, niin eiköhän veden tulo lopu suihkusta totaalisesti. Kukaan ei viitsinyt sitten ilmoittaa tällaisesta vesikatkoksesta asukkaille yhtään mitään. Toisekseen tässä meidän naapurihuoneessa majailee tapaus, jolla on naama kokonaan tatuointien peitossa ja äijä istuskelee oven edessä lattialla päivät pitkät juomassa kaljaa ja murahtelee jotain ohi mennessä. Hiukan pelottava tapaus. Ikävä kyllä Australian YHA-hostellit on niin järkyttävissä hinnoissa, että niihin meillä ei ole mitään asiaa. Jos hostellihuone maksaa 60-90€/yö, niin ei ole kyllä mitään tolkkua enää missään! Motellille kirjautumisen jälkeen käytiin vielä lähikaupassa hakemassa ruokaa ja ensimmäinen päivä oli sillä selvä. Unta kaaliin ja äkkiä.

Pitkästä aikaa hyvin nukutun yön jälkeen käveltiin Adelaiden keskustaan (noin 5 kilometriä) ja reitti kulki hienon puiston läpi, jossa lenteli aivan uskomaton värikkäiden lintujen kirjo ja ilmassa oli koko matkan miellyttävä Eukalyptuksen tuoksu. Ilmakin oli tänään viilentynyt sen verran, että oli todella mukavaa kävellä. Puissa lenteli ja vihelteli ainakin sateenkaariluria ja kultatöyhtökakaduja, ihan näin vain muutamia tunnistettuja otuksia mainitakseni. Olipa mahtavaa katseltavaa, sillä tällaisia lintuja ei suomalainen ole tottunut luonnossa satamäärin näkemään. Matkalla oli myös japanilainen puutarha (Himeji garden), jossa käytiin istuskelemassa ja tuntemassa oloamme kotoisaksi. Kiva kävely, eikä tuntunut matka ollenkaan pitkälle.

Niin mahtavaa kuin tätä Australian värikästä ja hyvin runsaslukuista eläimistöä onkin katsella, niin kannattaa muistaa, että jokainen eläin, aina pientä muurahaista myöten yrittää sinut täällä tappaa. Maailman kymmenestä vaarallisimmasta eläimestä, kymmenen löytyy juurikin Australiasta - ja se kertoo kaiken tarvittavan. Ikinä ei voi tietää kun menee yöllä vessaan, että mikä pyyttoni pöntöstä nousee tai mikä tappava hämähäkki laskeutuu katosta niskaan. Ei kai niitä nyt kaupungissa ole? Kyllä todellakin on. Atrax robustus hämähäkki esimerkiksi viihtyy Sydneyn ympäristössä todella mainiosti. Inhottava Jack Jumper (hyppäävä muurahainen) on myös erityisen v-mäinen ja myrkyllinen eliö täällä. Tarkkana kannattaa siis koko ajan olla.

Hintataso Australiassa on aika rajusti kalliimpi kuin Uudessa-Seelannissa, mutta ainakin tässä meidän läheisessä kaupassa oli niin hyviä päivittäisiä tarjouksia, että se tasoitti peliä jonkun verran. Se on kuitenkin sanottava, että ruokatarvikkeiden laatu on huipputasoa. Paikallisessa kauppahallissa oli mahtava edustus kaikkia mahdollisia (ja mahdottomia) tuoreita hedelmiä, ja jos jotain omituisia otuksia tekee mieli, niin lihatiskillä löytyi esimerkiksi savustettua kengurua ja krokotiiliä. Se on kuitenkin tosi outoa täällä, että tavaratalot ja ostoskeskukset menee viikonpäivinä kiinni jo kello 17.30 ja koko keskusta hiljenee välittömästi sen jälkeen. Aivan käsittämätöntä. Viikonloppuisin onkin todellinen ryysis kaupoissa, koska eihän kukaan työssäkäyvä ehdi viikolla ostoksille. Toinen outo juttu on, että mitään alkoholijuomia ei saa ostettua normaali ruokakaupasta.

Adelaiden kirjastossa oli testattavana Oculus Rift virtuaalilasit ja niitä käytiin torstaina kokeilemassa. Ensimmäiset 10 minuuttia olin ihan fiiliksissä, mutta sen jälkeen alkoi tunnelmat latistua ja homman ongelmat ärsyttämään. Silti hieno juttu, että pääsi tätä testaamaan, koska nyt olen varma, että tässä vaiheessa en tule tuota hintaa (750€) kyseisestä tuotteesta maksamaan. Varmasti tulee tulevaisuudessa iso juttu, mutta tällä hetkellä homma on vielä ihan lapsenkengissä. 

Viikonloppu ystävien hoteissa

Perjantaina käytiin vielä päivällä Burnsiden paikallisessa maauimalassa saunomassa ja kello 17 tuli ystävä meitä töiden jälkeen hotellilta noutamaan. Tämä henkilö toimii paikallisessa koulussa japaninkielen opettajana (no tämäpä sattui) ja töitä riittää, koska australiassa on monessa koulussa japani pakollisena kielenä. Hänellä on 3-vuotias lapsi, joka tavattiin nyt ensimmäisen kerran ja lapsi oli hyvin yllättynyt siitä, että joku outo, länsimaalaisen näköinen tyyppi puhuukin hänelle japania. Hauskaa. Perjantai-illan ohjelmana oli luvassa aviomiehen mummon syntymäpäiväbileet (kyllä vain), joihin meidät oli myös kutsuttu mukaan. Silleen ihan kiva homma, että tavattiin paljon ihmisiä ja päästiin soluttautumaan varsin syvälle sisään paikalliseen elämänmenoon. Jengi tiesi suomesta ja suomalaisista sen verran, että suomalaiset on kovia juomaan kahvia ja maitoa ja kuuntelemaan hevimusiikkia. Nämä kolme on minulle juuri niitä vieraimpia asioita elämässä, joten ne uskomukset lensi nyt tämän visiitin ansiosta kyllä romukoppaan.


Lauantaina suunnattiin porukalla Hanhndorfin kylään, noin 25 kilometriä Adelaidesta kaakkoon. Paikka on hyvinkin saksalainen, joten makkarat ja isot oluet kuului tietysti olennaisena osana kuvioon. Seuraavaksi käytiin Glenelgin rantakylässä, joka on myös varsin miellyttävä paikka istuskella ja viettää lauantaipäivää. Tällä nykyisellä tietämyksellä haluaisinkin majoituksen Adelaidessa juurikin Glenelgistä. Loppuilta kului ihan vaan ystävän kämpillä iltaa viettäessä ja vanhoja yhteisiä reissukokemuksia muistellessa. Olipa mahtava asunto heillä ja kiva takapiha, jossa pystyi rauhassa grillailemaan ja istumaan iltaa.

Sunnuntaina tehtiin kattava viinitilakierros ja käytiin useammallakin paikallisella viinitilalla maistelemassa ja haistelemassa viinejä. Mukana meillä oli tänään myös toinen paikallinen pariskunta, jossa vaimo oli myös japanilainen. Kivasti pääsikin juttelemaan koko päivän englantia ja japania sekaisin. Kolmannella viinitilalla alkoi kyllä olla jo sellainen olotila maistelujen suhteen, että voitiin jutella myös Norjaakin sujuvasti. "Joo, kylä selvästi on vaniljan vivahdus havattavisa, sasiko hieman lissää viälä nin vamistan öäsian." Rankkaa hommaa on tämä maistelupuoli. Oli kyllä upeita viinitiloja, hyvää ruokaa ja hyviä viinejä, mikäli nyt mitään nistä sen enempää ymmärrän. Mieltä lämmitti erityisesti paljon aurinkoenergiaa käyttävät tilat. Muutamia pulloja tuli maistelun tuloksena ostettua ja hinnat paikallisissa laadukkaissa viineissä liikkui about 13€/pullo tuntumassa. 

Loppuilta vietettiin porukalla tämän toisen pariskunnan kämpillä, hyvinkin australialaisen toiminnan parissa, eli grillaamalla takapihalla kengurua ja juomalla paikallista olutta. Kenguru on muuten todella lihaisaa tavaraa ja yksi parhaista lihoista, mitä olen ikinä syönyt! Olin totaalisen yllättynyt. Tässä päästiin jo hyvinkin lähelle australialaisuuden ydintä ja tälläiset jutut on niitä matkustelun parhaita puolia. Päälle vielä japanilaisia jälkiruokia ja eihän tästä voinut enää mitenkään paremmaksi päivä mennä!

Tämä Adelaide oli nyt todella hieno ja mieleenpainuva visiitti, koska päästiin mahtavasti mukaan paikalliseen elämään ja kokemaan juttuja, joita ei muuten ikinä koettaisi. Se on aina täysin erilaista kun joku paikallinen näyttää miten hommat toimii. Kiitos Japanillle taas tästäkin Austalialaisesta kokemuksesta! Niin omituiselta kuin äskeinen kuulostaakin...

Huomenna olisi taas kuitenkin aika siirtyä hyvin mielin kohti uusia maisemia ja uusia seikkailuja...