Innoittajat


Pauli Vaara

Pauli "klopetrotteri senior" Vaara 1895-1979


No tietysti. Minun äidin isöisä, suvun kapinallinen kulkuri, ja kulkee tämän reissun henkisenä oppaana mukana.

Robert Dean Frisbie 1896-1946

 “A man who destroyed himself through the search for beauty”

Robert Dean Frisbie syntyi vuonna 1896 Clevelandissa, Ohiossa, uskonnolliseen perheeseen ja hänet lähetettiinkin 12 vuotiaana hyvin tiukkaan, uskonnollismilitaristiseen kouluun. Frisbietä ei moinen paasaaminen ja höpöhöpö kiinnostanut ja hän karkasi kaksi kertaa ja lopulta yritti polttaa koko koulun. Uskonnonvastaisuus on vahvasti läsnä hänen myöhemmissä kirjoissaan.

Frisbie oli siis rauhaton sielu, jota vaivasi jatkuvasti polttava kaukokaipuu ja vastenmielisyys "länsimaista nykymaailmaa" kohtaan. Frisbie sairastui vuoden 1918 tienoilla tuberkuloosiin ja lääkäri antoi ukaasin, että yhtään talvea ei enää kylmässä hengissä heiluta, joten nyt oli todellakin aika toteuttaa, mistä hän oli unelmoinut: löytää täydellinen, yksinäinen ja ikuisesti lämmin etelämeren paratiisisaari ja kirjoittaa siellä klassikoksi muodostuva "etelämeren" kirja, kuten hänen suuresti ihailema Herman Melville (mm. Moby Dick).

Frisbie suuntasi ensin Tahitille, mikä ei hänen toiveitaan miltään osin täyttänyt, mutta pitkän etsimisen ja sattumusten jälkeen hän päätyi Pukapukan saarelle (Cookinsaarilla) - ja loppu on historiaa. Hän todellakin löysi paratiisin! Ajastaan Pukapukalla Frisbie kirjoitti useammankin kirjan: Book Of Pukapuka (1929), Mr Moonlight's Island (1939) ja Island of Desire (1944). Suosittelen lämpimästi tutustumaan - jos vaan onnistut jostain näitä kirjoja käsiisi saamaan. Frisbie ei ikävä kyllä elinaikanaan saanut suurta suosiota kirjoillaan ja hän kuoli vuonna 1946 Rarotongalla alkoholisoituneena ja täysin rahattomana. Muutamaa vuotta aiemmin hurrikaani oli vienyt häneltä Suwarrowin atollilla kaikki kirjoitukset, kirjat ja vähäisenkin omaisuuden.

Jotain tämän Pukapukan ja Frisbien myyttisyydestä kertoo, että huutokaupassa näistä kirjoista pyydetään tällä hetkellä satoja, ellei tuhansia euroja! Itse aikoinaan havaitsin, että Mauilla oli kirjastossa yksi Book Of Pukapuka, joten kävin siellä muutamana iltana tempaisemassa sen läpi - ja olin aivan myyty! Arvatkaa vaan kulkeeko minulla rinkassa tällä hetkellä Ebaystä huudettu, alkuperäinen vuoden 1930 Book of Pukapuka? Kyllä vain!

Jos englanninkieli on hallussa, niin todella mahtava "Island Of Desire" löytyy ilmaiseksi luettavaksi tai tulostettavaksi täältä: http://gutenberg.net.au/ebooks01/0100261.txt

Lähteitä: https://en.wikipedia.org/wiki/Robert_Dean_Frisbie
http://ir.library.osaka-u.ac.jp/dspace/bitstream/11094/6663/1/riwl_005_119.pdf


Tom Neale 1902-1977


Toinen rauhaton paratiisisaarenmetsästäjä ja itse asiassa Frisbien hyvä ystävä. Löysi oman paikkansa - ja omat ongelmansa - hiukan etelämpää Cooksaarilta, Suwarrowin atollilta. "Yksinäisen miehen saari" kertoo hänen ajastaan saarella. Hieno kirja ja hieno tarina. Löytyy suomeksi käännettynä monesta kirjastosta.


James Cook 1728-1779


Tällä äijällä oli kertakaikkiaan hyvä maku kohteiden suhteen! About kaikki maailman hienoimmat mestat on hänen nimeämiä tai hänen mukaansa nimetty. Kaiken lisäksi Cook oli aikalaisekseen ja verrattuna moneen muuhun valloittajaan varsin humaani tapaus. Monella Uuden-Seelannin ja Australian alkuperäisasukkaalla on ymmärrettävästi hiukan erilainen mielipide hänestä. No joo, loppuvaiheessa hänkin alkoi rähisemään ja stressaamaan, ja sillä asenteella ei kannattaisi ikinä Havaijille mennä! Hikiniskailusta päätyy Havaijilla pataan ja iänkaikkiseen alohaan. Näin ikävästi päättyi Cookin seikkailut, mutta saavutuksia ei voi kukaan kiistää.

Herman Spöring 1733-1771


Todella huonosti suomessa mainostettu, Kapteeni Cookin ensimmäisellä seikkailulla mukana ollut pesunkestävä turkulainen, jonka mukaan jopa nimettiin saari Uuden-Seelannin rannikolla - ja myöhemmin pari katua Australiassa. Saaren nimi on "törkeästi" nykyään muutettu Pourewaksi, mutta siellä se silti samalla paikalla möllöttää. Katso missiot sivulta lisää tästä hommasta. Herman Spöringin maallinen vaellus päättyi paluumatkalla Bataviassa (nykyinen Jakarta) punataudin riuduttamana vuonna 1771. Kaiken maailman turhanpäiväisille tyypeille on patsaita pystytetty, mutta tämä mies sen todella ansaitsisi.


Gustaf John Ramstedt 1875-1950


Gustaf John Ramstedt oli matkamies ja oikea Suomi-Japani -suhteiden uranuurtaja. Suurena Japanifanina on pakko nostaa hattua ja kumartaa syvään hänelle! Kuka muuten tietää miksi Ahvenanmaa kuuluu suomelle ja miten Ramstedilla ja Japanilla oli näppinsä pelissä? Kannattaa ehdottomasti lukea kirja: Lähettiläänä Nipponissa; muistelmia vuosilta 1919–1929. 

Pirkko Lindberg: SOS Tuvalu

http://www.pirkkolindberg.fi/otetuvalu_suom.html

Olen lukenut tämän kirjan jo pariin otteeseen läpi. Suosittelen todella lämpimästi!

Ari Vehkanen RIP


Tongan kingin - eli matkamies Vehkiksen blogia aikoinaan lukiessa sain innon oman blogin kirjoittamiseen ja tajusin, että aidolla tunteella pitää tykittää tekstiä tulemaan tai on ihan turha kirjoittaa ollenkaan. Äijä antaa palaa, eikä turhia selittele. Arska on terveyshuolien takia joutunut hiukan rajoittamaan matkailua viime aikoina, mutta viikoittain vaihdetaan kuulumisia ja uusimmat tiedotteet maailman vääryyksistä. Arskalla on samanlainen tyyli kuin minulla, eli ei mennä minkään yhden politbyroon virallisen totuuden mukaan, vaan löytyy ihan omat aivot millä ajatella. Mr. Vehkanen kävi muuten jo ennen Madventuresiakin Ha'apailla.

http://www.vehkis.net/

Madventures


Madventuresin ensimmäinen kausi oli tietysti aikoinaan huikea innoittaja ja tykkäsin juuri siitä tyylistä valtavasti, että mennään vaan ilman suurempaa käsikirjoitusta ja katsotaan mitä tapahtuu.

https://madvendor.varuste.net/Madventures?_tr=10068