Nagoya: Kaksin aina kaunihimpi.

Oltiin sovittu Katjan kanssa, että tavataan tiistaiaamuna Nagoyan aseman pohjois porteilla, mutta eipä se nyt niin helppo nakki taas ollutkaan löytää. Kävi perinteiset ja löysin kyllä kaikki mahdolliset muut ulostuloportit, mutta en tietenkään pohjoista! Lopulta oli pakko ostaa halvin lippu ja kävellä aseman sisäkautta sinne perhanan porteille. Vaikea alku, mutta meidän seikkailutiimi on nyt kasassa, valmiina puskemaan kohti täydellistä voittoa tai katastrofaalista tuhoa. Mitään välimuotoja ei hyväksytä! On se joka tapauksessa kivempi pudota puusta yhdessä kuin yksin.

Juhlistettiin tämän kertaisen seikkailun alkamista syömällä Matsuya "gourmet-ravintolassa" ja kahdella, hyvin hienostuneella, puolilämpimällä 7-eleven tölkkioluella. Ja mitä tapahtuu illalla? Kun Katja laittaa pään tyynyyn, niin nukkuu ihan hyvin aamuun asti! Siis ei voi olla totta! Itse en ole vieläkään toipunut kokonaan aikaeroista. Epäreilua!

Keskiviikko-aamuna ajattelin tehdä pienen lähentymisyrityksen Nagoyan kanssa ja kävellä kevyen aamukävelyn, tutustuen perusteellisesti lähiympäristöön. Katja oli myös jo kävelykunnossa, joten ei kun koko karavaani liikkeelle. Varvas on edelleen karmean kipeä, mutta olkoot ihan rauhassa - ei tässä nyt voi yhden varpaan takia alkaa hommia rajoittamaan. Tulipa sitten lopulta tutustuttua paljon muuhunkin kuin lähiympäristöön ja päivän aikana tuli talsittua melkein 30 kilometriä - että eiköhän siinä ollut yhdelle päivälle tutustumista ihan tarpeeksi.

Halloween on näköjään saanut täällä yllättävän hyvin jalansijaa ja monet paikat on todella hienosti koristeltu aiheeseen liittyvällä rekvisiitalla. Löytyy myös Halloween-leivoksia, oluita ja ties mitä härpäkkeitä. Ja kun Japanissa aletaan jotain tekemään, niin se tehdäänkin sitten viimeisen päälle!

Sinänsä tämä Halloween on kyllä varsin kiva juttu, varsinkin lapsille - joten miksei? Halloween-oluen ostin välittömästi makutestiin ja onhan siinä varsin erikoinen kurpitsan maku, mutta menee kyllä näin kerran vuodessa. Ei ehkä sen enempää kuitenkaan. Toinen asia mikä on suosiossa juuri nyt, niin kaikenlainen Star Wars-roina. Herranen aika sitä tavaran määrää!

Käytiin päivän päätteeksi todella perinteisessä onsenissa (kylpylä) ja jengi näytti hyvin kauhistuneelta, kun pamautin ovista sisään. Sen jälkeen, kun olivat nähneet, että äijä osaakin kaikki tavat ja etiketit, niin meininki muuttui hyvin ystävälliseksi. Kun makasin ulkona kylpytynnyrissä taivasta katsellen, niin koin ainakin hetkellisen lämpenemisen Nagoyalle. Ehkä tästä vielä jotain ajan kanssa tulee? Hitaasti mutta varmasti...

Viime keväästä viisastuneena, en todellakaan tällä kertaa rösähtänyt vahingossa istumaan sähköaltaaseen. Otin nimittäin silloin sellaiset laakit persuuksille ja casagrandeille, että hyvä ettei valot pimentyneet koko Tokiosta! Jengi varmaan odotteli nytkin vesi kielellä, että milloin se länkkäri istuu siihen - mutta ähäkutti!

Viikonlopuksi tehdään paluu Kiotoon...