Toisen yön nukuin jo yllättävänkin hyvin ja nopean "mannermaisen" perunalastu/vihreä tee "aamiaisen" jälkeen oltiin taas valmiina seuraavaan Tokion paahtavaan päivään. Asteita tänäänkin heti aamusta jo yli 35 astetta, eli ei voi ainakaan kylmästä valittaa.
Metrolla heti ensimmäiseksi Shinjukulle, jossa jälleen yritin epätoivoisesti metsästää Osmo Pocket kameran lisäosia. Tällä kertaa löysin sentään kotelon, mutta suotimissa oli erittäin huonosti tarjontaa. Tulipa kuitenkin Shinjukun kierros tässä samalla tehtyä ja syötyä jälleen päivän ateriat Matsuyalla. Tuntuu, että kaikki ruoka ja juoma vain hulahtaa jonnekin samantien ja kiloja lähtee taas taatusti oikein urakalla. Reissun jälkeen aina näytänkin yleensä joltain Kenialaiselta maratoonarilta. Minullahan on normaalistikin valtava kalorikulutus, mutta ikävä kyllä se menee täysimääräisesti kaikkien huonojen ideoiden kehittämiseen.
Käsityöläisoluiden suurena ystävänä voin ilokseni nyt kuitenkin tässä kertoa, että japanissa on oikea olutbuumi tällä hetkellä meneillään. Uusia, erikoisia oluita pursuaa ovista ja ikkunoista. Mitä olen näitä pienpanimojen oluita tässä nyt maistellut, niin taso on todella korkea. Moni iso panimokin yrittää nyt hyödyntää tilannetta ja myy "käsityöläisolut" nimikkeellä tuotteita, mutta niistä en ole niin innostunut. Todella isoja pettymyksiä on ollut nämä isojen valmistajien ns. käsityöläisoluet. Tässä Shinjukulla on Bic Camera:lla (valtava elektroniikkamyymälä) todella hyvä olut-osasto, jossa on paljon käsityöläisoluita eri puolelta japania. Tällä kyseisellä Bic Cameralla on jopa oma baari ja maistelupiste alkoholeille ja eipä ole ennen moista tullut vastaan. Siis huh huh! Tänne voi kaikki miehet lähteä kotoa "elektroniikka ostoksille" hyvällä tekosyyllä. Suosittelen todellakin käymään.
Katsoin netistä, että meidän hotellin suunnilla olisi vielä joku DJI:n kauppa, joten seuraavaksi metrolla Koiwan asemalle ja siitä vielä parin kilometrin kävely katsastamaan tilanne. Olipa outo sijainti tällä kaupalla ja täysin keskellä lähiöviidakkoa sijaitsi joku ihme halli, jossa olisi päässyt lennättämään dronea ja myytävänä oli kaikkia DJI-tuotteiden lisätarvikkeita. Ei täälläkään silti ollut sitä mitä hain, mutta nyt oli pakko lopettaa nirsoilu ja ostaa edes jotain millä pääsee alkuun. Japanissahan droneharrastus on todella tarkkaan säädeltyä ja siksi tällaisia lennätyshalleja tarvitaan, että voi edes vähän harjoitella lentämistä. Tokiossa ei todellakaan kannata lähteä leikkimään droneilla, vaikka sellainen sattuisi laukusta löytymäänkin. Minulta löytyy, mutta ei ole silti mitään aikomusta lennellä sillä täällä.
Käveltiin auringon jo laskiessa takaisin asemalle ja palattiin hotellille, jossa yllätyin, että tämä tervetuliaisolut tuleekin siis joka päivä! Mitäs ihmettä!? Ja eilen missattiin koko homma kun tultiin liian myöhään takaisin! Tästä lähin väijyn tässä lähistöllä ja heti kun oluet tulee esiin niin hyökkään apajille.
Käytiin marketin kautta vielä ja nyt tsekkaan taas päivän kassan. Mitään lisäosien hankkimista kameroihin en laske tähän budjettiin mukaan, koska ne ei kuulu mihinkään jokaisen pakolliseen budjettiin ollenkaan.
Päivän budjetti metroineen, ruokineen, juomineen ja jäätelöineen: 2522 jeniä/henkilö + hotelli 23€/henkilö = 44€/lärvi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti