Saapuminen Tokioon

Lento kohti Tokiota lähti Istanbulista ajallaan kello 01:40, ja koneena upouusi ja kivan hiljainen Boeing 777-300ER. Lentoaika rapiat 11 tuntia ja tässä kohtaa alkoi jo suoraan sanottuna hiukan ns. ahdistamaan, happi loppumaan ja persuukset hönkimään hoosiannaa. Jotenkin tästäkin lennosta kuitenkin taas selvittiin ja Naritalle laskeuduttiin paikallista aikaa kello 18:50 - ja uskokaa tai älkää, ehdittiin jo kello 19:35 lähtevään bussiin kohti Ichinoen asemaa!! Miten voi olla mahdollista? Ne, sinänsä onnekkaat, jotka on Naritalla käyneet, tietää, että tämän on oltava kyllä jonkinlainen maailmanennätys! Kaikki meni niin putkeen kuin ikinä voi mennä ja ei hetkenkään jonotusta missään. Tulevien olympialaisten vuoksi kaikki on ilmeisesti viritetty jo huippuunsa. Lisätiedoksi vielä siis niillle epäonnekkaille, jotka ei ole Naritan lentokentällä käyneet, että kenttä sijaitsee totaalisen hevon kuusessa ja se on vähintään tunti hotellille, vaikka menisit avaruusraketilla. Itse tykkään nykyään käyttää bussia, koska siinä on paikka aina varmasti, vähemmän väsyneitä ja vihaisia turisteja ja muutenkin toimii ihan kivasti.

Ulkona pamahti sellainen kuumuus ja kosteus välittömästi kasvoille, että tiskirätillä naamaan, mutta onhan tämä nyt todella mahtavaa siihen suomen ja Tallinnan jäätymiseen verrattuna. Mikäänhän ei nimittäin ole minun mielestä parempaa kuin Japanin elokuun pehmeän kuumat illat. Mutta kuvitelkaa, että täällä on vuoden päästä elokuussa olympialaiset! Siis huh huh! Siinä hommassa ei käy suomalaisille hyvin, sanokaa minun sanoneen. Se on jännä juttu, että samalla tavalla kuin koko japani pyörii kellontarkasti sekunnilleen, niin myös sää pyörii aivan kellontarkasti. Meinaan, että toisin kuin suomessa, jossa sää voi olla aivan mitä ja milloin tahansa, niin täällä se on tasan tarkkaan sitä, mitä minäkin kautena on jo vuosisadat aina ollut. Ei ole siis mitään mahdollisuutta olemassa, etteikö olympialaisten aikaan olisi superkuuma.

Sinänsä tämä 6.8 oli hiukan kyllä surullinen päivämäärä tulla Japaniin, mutta ei siitä nyt tässä enää sen enempää, koska aihe on jo käsitelty ja voit selata edellisen reissun osuuden tältä päivämäärältä jos haluat aiheesta lisää.

Ichinoen asemalla vaihdettiin junaan, jolla yksi pysäkki Funaborille ja suoraa kyytiä sisään hotelliin, joka sijaitsi kivasti heti aseman välittömässä läheisyydessä. Hotelli vaikuttaa erittäin hyvälle ja hintakin oli varsin kohtuullinen (47€/yö/huone). Japanin hotellit on aina siistejä ja hyviä, mutta jos olet niitä ihmisiä "jotka tarvitsee omaa tilaa", niin kerron sinulle nyt tässä, että sitä tilaa on luvassa noin 10cm, sängyn ja paskahuussin välissä. Ota siitä se tilasi. Tervetuliaisjuomana tässä hotellissa sai kylmän Suntory Rich Malt oluen, mikä erityisesti lämmitti minun matkustamisesta väsynyttä mieltä. Ja mikä vielä parasta, tämä on tällaista Tokion lähiötä, eikä mitään turistialuetta, joten hyvin rauhassa saa olla ja ihmetellä päivittäistä elämää täällä Funaborilla. Esimerkiksi Shinjukulle tästä kestää mennä metrolla kuitenkin vain noin 21 minuuttia, eli ei mitenkään huono sijainti ollenkaan. Hyvä marketti on ihan tässä hotellin vieressä, josta käytiin hakemassa vielä hiukan iltapalaa ja muutama ekstra-tervetuliaisolut ja nyt alkaa tuntumaan kyllä siltä, että tämä päivä on loppuunkäsitelty. Piste. Palataan asiaan kun olen joskus taas elävien kirjoissa.

Päivän budjetti 6.8.2019:

Sisältää bussimatkan kentältä, metron, hotelliyön ja ruoat plus lisäoluet kaupasta... 42€/henkilö.