Korea - Guam: Talvi ohi!

Hold your horses, hillitse hepojasi! Ei mennä vielä eteenpäin, nimittäin Soulin sunnuntai-kirpputorit meinasi unohtua tyystin. Melkeinhän jo niiden takia pelkästään kannattaa tänne Souliin joskus tulla. Ehdottomasti siis näkemisen ja kokemisen arvoinen homma, sanoo hän.

Kirjauduttiin hotellista ulos kello 11 ja koska tämän päiväinen lento oli lähdössä vasta kello 20 aikoihin illalla, ajateltiin käydä jouteissamme tsekkaamassa Dongmyonin kirpputori. Joo, hienona ja sivistyneenä suunnitelmana oli nakata laukut aseman säilytyslokeroihin ja kävellä sitten kaikessa rauhassa katsastamassa tarjontaa - mutta eipä se nyt ihan niin helposti taas mennytkään, kuin olin pienessä ja vähäjärkisessä mielessäni suunnitellut. Ei nimittäin lokeron lokeroa missään! Jumankeuta! Japanissa ongelmaksi voi koitua tyhjien lokeroiden löytäminen, täällä taas näköjään koko lokeroiden olemassaolo. Aivan käsittämätöntä, ettei ole ajateltu tällaista asiaa ollenkaan.

Eihän siinä lopulta auttanut muu kuin painella laukut selässä (ja edessä) kirpputorille, eikä ollut mikään kiva homma, koska jengiä oli ihan simona ja täällä ei silleen mitenkään kauhean "hienostuneesti" toimita ruuhkatilanteissa. Onneksi sentään oltiin sen verran ajoissa liikenteessä, että ehdittiin kiertää kapeimmat kujat ennen pahinta ryysistä. On se vaan aina hauskaa katsottavaa kun kuorma-auto tulee ja kippaa kerralla koko kuorman jotain nahkatakkeja kadulle, ja siitä ihmiset sitten repii nopeasti parhaat päältä. Tämä on oikein kunnon kirpputori, sanan varsinaisessa merkityksessä.

Koska olin "kurkkuani myöten täynnä" kylmää ja flunssa alkoi saada selkeästi tyrmäysvoittoa äijästä, niin päätettiin lähteä hyvissä ajoin suuntaamaan lentokentälle. Matka keskustasta Incheonille on nimittäin aivan järkyttävän pitkä! Myös sen takia lähdettiin hyvissä ajoin, koska tiesin, että tänään oli takuulla luvassa melkoinen kuumotus lähtöselvitystiskillä, koskien meidän yhdensuuntaisia lippuja Yhdysvaltojen maaperälle. Kauan siinä tiskillä menikin ja kaikki mahdolliset varauspaperit ja tositteet saatiin kaivaa esiin. Kaiken lisäksi Japaniksi lausuttu Guam ei nyt tuntunut Koreassa kelpaavan ja minä taas itsepintaisesti vaan tyrkytin sitä: "Guamu, Gaam, Guamu, Gaam, perhana Guamuhan se on!" Homma alkoi jo kuulostamaan ihan joltain Team Ahman kohtaukselta. Tähän yhdensuuntaisella lipulla Guamille tuloon ja jatkolentoihin liittyy jotain niin käsittämättömiä sääntöjä ja juttuja, että kannattaa todellakin tarkistaa etukäteen, jos tällainen matka on suunnitelmissa. Lopulta päästiin kuitenkin jatkamaan tiskiltä liput kourassa kohti lähtöaulaa.

Tänään testivuorossa oli toinen korealainen halpayhtiö nimeltään Jeju Air. Ostettiin liput Guamille yhtiön nettisivulta hintaan 145€/lärvi. Tämähän on meille oikea lottovoitto, että halpayhtiöt alkaa lentämään Guamille ja todellakin jo odotan innolla sitä hetkeä, että Japanista alkaa joku yhtiö operoimaan. Tulen taatusti käyttämään sitä yhteyttä todella useasti.

Täysin ajallaan lähdettiin ilmaan, eikä mitään valittamista muuten kuin että vettä olisi saanut kyllä tarjoilla enemmän lennon aikana. Hiukan alkoi näin flunssaisena ns. suuta kuivamaan. Lentoaika oli tänään 4 tuntia ja 10 minuuttia ja ehdottomasti yksi kaikkien aikojen karmein lento minulle. Yskin jatkuvasti, räkää valui ympäriinsä ja tärisin kauttaaltaan koko matkan kuumeen kourissa. Tietenkin vielä toinen iso kone oli tullut Koreasta samaan aikaan ja aivan älytön jono maahantulotarkastuksiin. Vihdoin ja viimein, kello 02.40 asteltiin kentältä ulos Guamin ihanaan, ihanaan ilmastoon! Talvi oli nyt virallisesti ohi!

Kentältä ulos tullessa pamahti taas tuttu märkä, kuuma rätti vasten kasvoja ja kylläpä tuntui erityisen hyvältä tänään! Guamin kostea ilmasto ympäröi minut kauttaaltaan ja aivan kuin koko keho, silmiä myöten, olisi alkanut imemään vettä itseensä kuin pesusieni. Tekisi mieli nukkua ulkona koko yö ja ladata kehon kosteustasapainot kohdilleen. Sanon vaan, että ei ole kuiva, kylmä ilma hyväksi ihmiselle!

Otettiin kentältä taksi hotellille (ainut vaihtoehto) ja pienen öisen kauppa/apteekkipysäyksen kera äkkiä hotellille. Taksi täällä Guamilla on älyttömän kallista verrattuna matkaan ja 20 dollaria joutuu pulittamaan naurettavan lyhyestä matkasta alas kentältä hotellille. Matkan pystyisi ihan kevyesti kävelemään, mutta täytyy muistaa, ettei enää olla Japanissa, joten se ei välttämättä ole yöaikaan turvallista, eikä täällä ole joka paikassa kävelyteitäkään. Kaiken lisäksi tässä kunnossa en kävele kyllä metriäkään.

Nyt on äkkiä saatava äijä kuntoon tai tulee todella hankalat paikat. Missio numero 2 on nimittäin lähdössä toteutukseen hyvin pian! Nyt takaisin peiton alle tärisemään äkkiä!