Guam: Hafa adai!

Auringonlasku Guamilla.

Tämä Guam on siitä ihmeellinen mesta, että sen ei periaatteessa pitäisi mitenkään kuulua minun suosikkilistalle, mutta siellä se vaan sitkeästi vuosi vuoden jälkeen möllöttää. Saattaisin jopa harkita jonkinlaisen talvihaciendan ostoa täältä (tai Saipanilta), jos joku yllättävä summa yhtäkkiä ilmestyisi tilille. Bongasin aikoinaan tämän paikan ensimmäisen kerran, kun lennettiin Australiasta Japaniin ja katselin koneen ikkunasta maisemia alas, että hetkinen mikäs toi tollainen paikka oikein on? Sen jälkeen ollaankin käyty täällä ties kuinka monta kertaa ja onkohan tämä nyt jo kuudes kerta? Hyvin helppo ja kiva lisäretki tehdä aina Japanista.

Tämä Guam tunnetaan lähinnä USA:n armeijan Tyynenmeren tukikohtana ja hiukan sellainen 90-luvulle jämähtänyt turistisaari tämä kieltämättä on, mutta rannat ja ilmasto on niin mahtavia, että kaikki huonot puolet unohtuu hyvin nopeasti. Turistitkin on suurimmaksi osaksi japanilaisia naisia Marimekko laukkuineen ja muumikoruineen, että ei silleen haittaa minua ollenkaan. Jotenkin tykkään ilmeisesti aina näistä ysärille jämähtäneistä paikoista ja olen vissiin itsekin jämähtänyt jonnekin sinne osastolle. Hotellit on Guamilla ikävä kyllä hiukan kalliita tasoon nähden, mutta tässä meidän tämän kertaisessa majoituksessa on nyt melko hyvin hinta/laatu kohdallaan. Hotelli on siis Bayview Hotel ja sain sen varattua hintaan 60€/yö.

Tumon bay.

Kaikille omituisten ilma-alusten bongaajille tämä Guam on huikea paikka, koska täällä testataan ties mitä lentohärveleitä ja yksikin kerta kun makasin rannalla, niin stealth-hävittäjä veti matalalta suoraan pään yli. Huhheijaa, oli aika lähellä, ettei ollut lusikallinen pöksyissä! Youtubessa pyörii video, jossa stealth-hävittäjä kosauttaa pusikkoon Guamilla ja siitä tuli kyllä varmasti melko kallis mälli.

Kerron tässä kaikille nyt "karmean" salaisuuden: nimittäin Havaijin rannat ei pärjää alkuunkaan näille Guamin biitseille ja vesikin on täällä paljon lämpimämpää ja pehmeämpää. Ei tarvitse edes vaivautua snorklaamaan, kun vesi on niin kirkasta, että kalat näkyy vaikka istuisi vaaan rannalla juomassa bisseä. Lasten kanssa matkatessa Guamin matalat ja aallottomat rannat on myös selkeästi turvallisempia kuin Havaijin vastaavat. Havaijin mielikuvamarkkinointi on kuitenkin hiukan toista luokkaa, joten jengiä lappaa sinne ovista ja ikkunoista. Onhan se nyt paljon hienompaa sanoa, että kävin Havaijilla kuin että kävin Guamilla. Häh, mikä ihmeen Guam? Se on toki myönnettävä, että Havaijilla on todellakin sellainen mahtava ja rento aloha-spiritti (siis jossain osissa), joka täältä taas hiukan puuttuu. Tai sitten sekin on vaan hyvin markkinoitu ajatus.


Tykkään todella tämän Guam/Saipan alueen ilmastosta ja jonkun tilaston mukaan täällä onkin

Paikallisia ruokia.

kaikkein tasaisin ilmasto koko maailmassa. Ainakin minun keholle tuntuu todella hyvälle koko ajan. Se on sellainen tasaisen, pehmeä 30 astetta - päivin ja öin. Myös paikallinen Chamorro-ruoka on minun mieleen ja siinä yhdistyy japanilainen, korealalainen, portugalilainen ja amerikkalainen keittiö mahtavaksi yhdistelmäksi. Himassakin pidetään aina Guam-grillauksia kesäisin, täältä tarttuneiden reseptien kera.

Ensimmäinen päivä Guamilla meni nyt ikävä kyllä täysin harakoille (vai mitä haaskalintuja täällä onkaan), koska tultiin niin myöhään paikalle ja toisekseen olo oli sitä luokkaa, ettei tarvinnut paljon ulos lähtemistä miettiä. Parvekkeella kuitenkin väijyin kookosjuoma kourassa kyttäilemässä ja ilma oli Guamille tyypilliseen tapaan loistava.

Toisena päivänä käytiin sitten jo hiukan rannalla heilumassa ja tekemässä kaikki perinteiset kierrokset. Käytiin hakemassa maailman suurimmasta, 24 tuntia auki olevasta K-martista (kyllä vain) hiukan nuudelia ja muonaa tulevia päiviä varten ja tietysti syömässä meidän vakiopaikassa, mahtavassa Jamaican Grill-ravintolassa. Kyseinen mesta tarjoaa nimestään huolimatta myös paljon paikallista chamorro-ruokaa. Pienehkö maanjäristys sattui myös aamulla ja hotellihuoneen TV alkoi jo uhkaavasti tärisemään pöydällä.

Päivän annos.

Sinänsä aina ikävä lähteä Guamilta ja kyllähän tässä olisi mielellään vielä muutaman päivän makoillut ja parannellut oloa, mutta aikataulut ei nyt vaan anna periksi. En todellakaan ole vielä kovin kummoisessa iskussa ja ei auta kuin toivoa, ettei tarvitse alkaa jotain poppamiehiä metsästämään seuraavissa kohteissa. Onneksi seuraava saari on nimenomaan tunnettu magiastaan (mustasta sellaisesta), joten ehkä kokeilen jotain paikallista taikajuomaa ja katsotaan miten äijän käy.

Kaikki alkaa kuitenkin nyt olla valmista huomista varten ja hiukan alkaa jo tunnelmat jännittymään. Ensimmäinen missio (Island Hopper) on todellakin lähdössä nyt toteutukseen! Tätä on odotettu!