Island Hopper: Honolulu

Tiedättekö päiviä, jotka ikään kuin toistaa itseään? Tämä oli nyt ihan oikeasti sellainen.

Tämän päivän lennolla Majurolta Honoluluun ylitetään nimittäin kansainvälinen päivämääräraja ja se aiheuttaa kaikenlaisia ikävähköjä ongelmia. Ensinnäkin Honoluluun saavutaan 17 tuntia ennen kuin lähdettiin Majurolta, joten tälle samalla yölle tarvitaan siis kaksi hotellia! Samoin tarvitaan myös kahdet aamupalat, kahdet päivälliset, kahdet iltapalat - ja kahdet hermot! Tämän kahteen kertaan vietettävän 16. marraskuuta budjetti ylittää kaikki sietokyvyn rajat.

Toisekseen saapuminen Honoluluun on ihanasti kello 02.50 yöllä, joten taksi on todellakin ainut vaihtoehto päästä hotellille - ja se myös maksaa paljon. Godzilla elokuvassahan tullaan Honolulun lentokentältä hienosti yksiraiteisella junalla, mutta arvatkaa onko mitään sellaisia junia oikeasti olemassa? Ei todellakaan ole. Päivällä kulkee bussi, jolla menee jumankeuta ikuisuus Waikikille, mutta maksaa onneksi vain $2,50. Sitä yleensä käytetään.

Mielessä kävi vaihtoehto, että jumitetaan koko yö lentokentällä, mutta Honolulun kenttä on avoimine seinineen melko huono siihen vaihtoehtoon ja minne meidän laukutkin sitten menisi, jos ei haeta niitä hihnalta? Olen melko varma, että maahantulotarkastuksiin on mentävä, eikä sisälle edes voi jäädä jumittamaan - varsinkaan viimepäivien hihhulointien jälkeen.

Viimeinen päivä Majurolla

Sataa, sataa, ropisee

Aamulla Majurolla satoi kaatamalla vettä (yllätys, yllätys), joten istuttiin aamupäivä bungalowin terassilla ja loppupäivä raapimassa hanuria hotellin aulassa. Hiukan toisella tavalla olisin halunnut aikaani täällä Majurolla käyttää, mutta minkäs teet. Ostin pari paikallista kirjaa ja yhden dvd:n liittyen täällä tehtyihin ydinkokeisiin ja niiden vaikutuksiin. Painajaisia luvassa siis.

Sähköt meni päivän aikana taas useamman kerran poikki ja tietysti juuri silloin kun oltiin menossa kauppaan hakemaan vettä. Eihän sieltä tietenkään mitään saanut kun kaikki oli pimeänä. Maksoin hotellin laskun lähtiessä ja yrittivät vielä laskuttaa meidän omistakin mehuista, joita oltiin laitettu jääkaappiin. Hotellin epäonneksi meillä oli kaikki kuitit tallella. Ei voita, jos ei koita.

Pakko sanoa tähän kohtaan, että vatsat on olleet todellisella koetuksella koko tämän Mikronesian tripin ajan ja jos nyt vaan hienostuneesti sanon, että ulospäin on tullut vähintään tuplamäärä tavaraa kuin mitä on mennyt sisäänpäin, niin se varmasti riittänee siitä aiheesta. "Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa". Joudutaan molemmat tekemään visiitti lääkärille Honolulussa, jos ei homma ala hyvin pian helpottamaan.

Lentokenttäkuljetus hotellilta oli $10/lärvi (jestas sentään!) ja lähtövero $20/lärvi ja tässä kohtaa olin jo todella valmis lähtemään. Kallista lystiä!

Ja vaihteeksi sähköt pois

Tällä kertaa oli myös pieni salainen toivomus, että Island Hopper myöhästyisi edes muutaman tunnin ja oltaisiin vasta aamulla perillä Honolulussa, mutta sieltähän se kirottu putkilo tärähti maankamaralle täysin aikataulun mukaisesti. Viimeinen pätkä Honoluluun oli 4 tuntia 30 minuuttia ja näin ensimmäinen missio tulikin tässä suoritettua onnistuneesti!!! Hyvä tunnelma! Mitä nyt sitten sanoisin kokonaisuutena tästä Island Hopperista? Jaa-a? Onko hinnan arvoista? Kokemuksena todella hieno - mutta lentojen osalta ei todellakaan ole hinnan arvoista. Korealaiset halpayhtiötkin heittää paljon parempaa palvelua kuin United ja tarjoilu on samaa tasoa - eli sitä ei ole ollenkaan. Puolet voisi tempaista hinnasta ihan hyvin pois, niin alettaisiin olemaan jotenkin järkevillä tasoilla ja saattaisi alkaa turistejakin kiinnostamaan. Moni saari varmasti hyötyisi, jos hinnat saataisiin jotenkin järkevämmälle tasolle ja turisteja alkaisi liikkua enemmän.

Aloha Honolulu!

Honolulussa oltiin hiukan jopa aikataulusta edellä, kello 02.30 ja kuten aiemmin jo arvelin, kentältä todellakin oli mentävä ulos, eikä sinne olisi pystynyt jäämään. Onneksi siis varasin hotellin. Laukkuhihnalta tuli varmaan sata kylmälaukullista kalaa ja tuoksahdus hallissa oli sen mukainen. Varsin merellinen ja kalaisa döfis. Kun astuttiin kentältä viimein ulkoilmaan, järkytyin: kylmä! Ei ole asteet samalla tasolla täällä kuin Mikronesiassa.

Taksilla ($45) Ewa hotellille Waikikille ja about kello 04 oltiin vihdoin ja viimein päät tyynyllä. Hotelli oli onneksi positiivinen yllätys, odotin nimittäin jotain paljon huonompaa. Honolulun halvimman hintaluokan hotellit on yleensä aika järkyttävää tasoa. Tämän hotellin sijaintikin on varsin hyvä, vain muutama kortteli Waikikin rannalta.

Honolulussa ollaan oltu vuosien varrella varmaan tuhat kertaa ja tämähän on suoraan sanottuna aivan hillitön turistirysä, mutta jos joku turistirysä on ihan pakko maailmalla valita, niin valitsen ehkä sitten tämän. Jengiä on niin sairaasti, että jos Waikikin rannalta löydät rakosen, mihin saat hanurisi työnnettyä, niin se on silloin hiljainen ja onnekas päivä. Waikiki ei loppujen lopuksi ole mikään kauhean iso ranta ja sekin vähä häviää vuosi vuodelta, sillä eroosio on täälläkin todella rajua.

Waikiki beach

Waikikilla kaikki maksaa aivan julmetusti, roska-autot kolisee kaiken yötä, lentokoneet lentelee, turistibussit huudattaa moottoria kello 04 ikkunan alla, seinän takana joku kuorsaa ja piereskelee ja jurriset turistit huutelee kaduilla - että ei kannata silleen odottaa mitään kauhean rentouttavaa lomaa täällä. Loistavaan Marukame Udon-ravintolaankin saa jonottaa ainakin puoli tuntia sisään. Viimeksi oltiin uuden vuoden aikoihin täällä ja sitä en suosittele kenellekään täysijärkiselle! Havaijilla on niin hienoja paikkoja, että minun mielestä ei kannata kovin montaa päivää lomastaan Honolulussa tuhlata. Kaikesta edellä mainitusta huolimatta, Havaiji sijaitsee niin keskellä ei mitään, että ilmanlaatu on Honolulussakin yllättävän raikas ja puhdas. Hyvä puoli Honolulussa on myös, että kävellä voi joka paikkaan ja julkisilla selviää, toisin kuin taas kaikkialla muualla Havaijilla tarvitsee ehdottomasti vuokra-auton. Jos minulta Havaijin suosituksen haluat, niin ole muutama päivä Honolulussa ja mene sitten Kauain saarelle ja Mauille. Isolla saarella ei olla vielä käyty, joten siitä en tiedä mitään.

Waikiki beach

Majuron jälkeen, jopa tämä Honolulun turistikaaos tuntui nyt varsin kivalta ja oli ihan outoa, ettei tarvinnut koko ajan pelätä, että milloin joku koira roikkuu persnahassa kiinni. Ekat palat kun otin aamupalaa, niin maistui aivan uskomattoman raikkaalta ja hyvältä! Todellinen makupommi! Ehkä tässä nyt vatsat rauhoittuu ihan itsestään, eikä tarvitse lääkärille mennä.

Ja nyt hyviä ekouutisia: Muovipussit on nykyisin kielletty täällä ja se tulee takuulla vaikuttamaan positiivisesti koko Tyynenmeren muovijätetilanteeseen. Nostan hattua tälle päätökselle!

Ja nyt huonoja ekouutisia: Homma ei toimi. Jotkut kaupat jakelee muovipusseja edelleen ihan pokkana, ilman mitään omantunnontuskia ja eihän tässä ole mitään järkeä jos sääntöä ei nodateta. Boikottiin pitäisi laittaa kaikki muovipusseja tyrkyttävät kaupat.

Honolulussa tehtiin vanhat tutut kuviot: uimista ja auringonlaskua Waikikilla, Marukame-udon, Yogurtland, Ala Moana Centerin ruokaosasto jne. jne. Viimeksi kun oltiin täällä, niin käytiin viimeisten asiakkaiden joukossa kivalla, vuosien varrella hyvin tutuksi tulleella International Marketplacella, jonka jälkeen se ikävä kyllä jyrättiin maan tasalle. Vieläkin kirpaisee. Vuoden päästä siinä pitäisi viimein olla joku uusi, hieno kauppakeskus tilalla, jossa voi steppailla ilmastoidussa tilassa ostelemassa jotain tonnin merkkilaukkuja. Yök! Meni muuten monta reissua, ennen kuin tajusin, että Waikikin rannan reunaa pitkin pystyy kävelemään aina Duke Kahanamoku laguunille asti. Tämä ihan vaan tiedoksi. Jos olisi ollut enemmän aikaa, ohjelmaan olisi otettu vielä Hanauma Bay ja kiipeäminen Coco-kraaterille, joka on aivan mahtava, joskin melko raju treeni.

Hanauma Bay on siitä merkittävä paikka minulle, että avasin aikoinaan kirjastossa jonkun Havaiji-kirjan ja tämän paikan kuva lävähti ensimmäisenä esiin ja painui ikuisesti minun verkkokalvoille. Siitä hetkestä päätin, että tyynenmerenmatkailu on minun juttu ja kaikki muu saa nyt jäädä - ja tässä sitä ollaan. Vaarallinen kirja oli se!

Nyt kuitenkin huomenna pitäisi taas jatkaa matkaa ja ei kyllä huvittaisi yhtään...