Tolaga Bay - Gisborne - Palmerston North.

Onnistuneen Spöringin saaren valloituksen jälkeen palattiin perjantaiaamuna hyvin mielin Gisborneen, jossa majailtiin YHA:ssa vielä viikonlopun yli. Olipa komeat ilmat ja asteita päivittäin reilusti yli 30 astetta. Crocsitkin meinasi muuttua hyytelöksi kadulla kävellessä. Sisällä huoneessa oli varmaan 50 astetta, eikä voinut paljon muuta tehdä kuin istuskella puun alla miettien maailman menoa ja haukkoa happea kuin kala kuivalla maalla. Tykkään kuitenkin näistä hirmuhelteistä, koska pahimmankin höyrypään on hiljennettävä tahtia tällaisissa asteissa ja pysähdyttävä hiukan katselemaan mitä ympärillä tapahtuu.

Se, mikä ei ollut ihan niin hauskaa katseltavaa, oli ihmisten elintarvikkeiden

käsittelytaidot hostellin keittiössä. Meinaan, että ruokia vaan jätetään lämpimään seisomaan ja sitten vielä ihmetellään, miksi nykyään täytyy kaikki ruoat pumpata täyteen säilöntäaineita ja E-koodeja. En todellakaan tykkää lisäaineista, mutta näyttää sille, että jos niitä ei laitettaisi, niin about puolet maailman ihmisistä kuolisi heti ruokamyrkytykseen - ja loput parin viikon sisällä. 

Maanantaiaamuna kello 7 lähdettiin etenemään kohti etelää ja tällä kertaa varasin Manabussin verkkosivulta liput Palmerston Northiin hintaan 13€/henkilö. Tämä Manabus on täysin sama, aina värejä ja bussin ulkonäköä myöten kuin Onnibussi suomessa. Ensimmäinen pätkä Rotoruaan oli noin 4 tuntia ja operoijana Manabusin tytäryhtiö Naked Bus, jossa ei nimestä huolimatta tarvinnut sentään munasilleen matkata. Olipa taas hienoja maisemia matkalla!

Rotoruassa parin tunnin vaihto ja ManaBussilla vielä yli 5 tuntia Palmerston Northiin. Aaargh! Tähän kohtaan oli pakko laittaa peli poikki, koska 12 tuntia matkustamista yhdelle päivälle on vaan ihan liikaa. Sekoiltiin vielä iltapimeällä Palmerston Northissa etsimässä Pak'nSave markettia, mutta eihän sitä tietenkään mistään löydetty. Seuraavana päivänä se toki tuli heti vastaan.

Palmerston North - tuttavallisemmin Palmy - on noin 83 500 asukkaan kaupunki ja nimestä tulee kummallinen halu sytyttää rööki, vaikka en edes poltakkaan. Näin lyhyen visiitin perusteella on vaikea mitään kauhean syväluotaavaa analyysia paikasta tehdä, mutta hyvin vahvasti tuntui kuin olisi ollut Yhdysvalloissa. Löytyi John F Kennedy drive, kaikki mahdolliset amerikkalaiset pikaruokaketjut ja jopa periamerikkalainen markettiketju K-mart. Cuba street löytyy myös, mutta onneksi se ei risteä John F Kennedy driven kanssa. Koska täällä ei ole YHA-hostellia ollenkaan, niin varasin kahdeksi yöksi Motor Inn Lodge-motellin, joka oli oikein hyvä, joskin hiukan hinnakas vaihtoehto. Hinta 49€/yö kahden hengen huoneesta.

Palmerston North sijaitsee sisämaassa, 140 kilometriä pääkaupunki Wellingtonista pohjoiseen ja tässä kohtaa nouseekin minulla heti pahin ongelma paikan suhteen. Olen sellainen "Heikki Hietamies", että haluan ehdottomasti aina olla jonkinlaisen biitsin ja lätäkön lähituntumassa heilumassa. Aina kun on laukut heitetty majoitukselle, niin välittömästi siirrytään yleensä meren, järven tai joenrantaan rauhoittumaan. Täällä pyöritään nyt vain ympyrää ja hajoilaan betonisokkeloissa. En voisi ikinä kuvitellakaan asuvani sisämaassa, sitä vaihtoehtoa ei vaan ole olemassa. Suurin nähtävyys Palmerston Northissa on Uuden-Seelannin rugbymuseo, että turha odottaa mitään kovin huikeita elämyksiä. Iltavaloissa kaupunki näyttää kyllä varsin hienolle ja kaikenlaista taidetta löytyy kivasti ympäri kaupunkia. Siitä pisteitä.

Uudessa-Seelannissa on ensi kuussa tulossa kansanäänestys uudesta lipusta ja täällä ainakin äijä kadunkulmassa meuhkasi ja jakoi meille esitteitä uutta lippua vastaan. Minun mielestä se uusi ehdotus lipuksi (tässä) on varsin tyylikäs - mutta ihmettelen jos menee läpi. Tällä hetkellä ei Uuden-Seelannin ja Australian lippua erota erkkikään toisistaan.

Ajatus oli, että jatketaan tästä mahdollisimman pian pääkaupunkiin Wellingtoniin, mutta nyt tulikin isoja mutkia matkaan! Wellingtonissa on parhaillaan joku tattoo-tapahtuma (sotilasmusiikkia) meneillään ja kaikki majoitukset on varattu sunnutaihin saakka aivan täyteen. Siis aivan kaikki! Ehdin ikävä kyllä jo varata bussiliput Paraparaumuun asti, joka perhana sentään myös on majoitusten osalta selvää kauraa. Haiskahtaa vahvasti telttailuhommilta...