Nadin lentokenttä oli muuttunut ihan totaalisesti sitten viime näkemän, eikä ikävä kyllä ollut enää paikallista musiikkiakaan tarjolla. Voi tosin olla olla, että tämä oli vain liian aikainen aika muusikoiden herättäväksi. Tietäähän nämä muusikonretaleet! Lento lähti tänään ihan ajallaan kello 8.45 ja koneena Fiji Airwaysin hyvä, uudenkarhea A330. Lentoaika Uuteen-Seelantiin vain 2 tuntia ja 30 minuuttia. Neljännen Fiji Airwaysillä lennetyn lennon jälkeen voin nyt todeta, että varsin hyvä ja luotettava yhtiö on kyseessä.
Auckland
Aucklandin tullissa jouduttiin tietysti kaivamaan kaikki tavarat laukuista ulos, koska edelleen se kirottu teltta (tuomion temppeli) kulkee meidän mukana, vaikka ei olla sitä edes pitkään aikaan käytetty. Teltta aiheuttaa aina ongelmia lentokentillä, koska siellä voi tulla jotain paikalliseen luontoon kuulumattomia eliöitä mukana, joten ihan huvikseen ei sitä kannata laukussa kannella. Meidän teltta oli kuitenkin putipuhdas, joten kaikki kunnossa ja päästiin jatkamaan matkaa.
Kentällä otettiin Skybus keskustaan, johon ostettiin suoraan menopaluulippu (28NZD), koska tullaan jo parin päivän päästä taas lentokentälle takaisin. Jouduttiin varaamaan täältä Aucklandista tällä kertaa ihan hotelli, koska jostain syystä mahtava YHA City hostelli on tällä hetkellä suljettu. Käytiin ihan ovellakin katsomassa, että mitä ihmettä sille on tällä välillä oikein tapahtunut ja ilmeisesti joku iso remontti on meneillään? Harmi, sillä tämä oli hyvä paikka majoittua Aucklandissa. Sulkeminen aiheuttaa tietysti nyt sen, että toinen Aucklandin YHA on tietysti ääriään myöten täynnä, joten sieltä ei ollut mitään tsänssiä saada huonetta. Varasin sitten samoilla kulmilla sijaitsevan Kiwi International hotellin hintaan 44€/yö. Ihan hyvä hotelli, mutta kyllä YHA oli paljon toimivampi, halvempi ja kivempi vaihtoehto näin reppureissaajalle.
Mitäs Uuteen-Seelantiin sitten viime näkemän? Uusi lippu ei mennyt äänestyksessä läpi (niin kuin jo veikkasinkin) ja syksy oli jo Aucklandissa edennyt pitkälle. Ilma oli kylmä ja sateinen, ja jäätymiskuolema oli aika lähellä, koska ei ollut kuin t-paitoja ja havaijipaitoja mukana. Jotkut ihmiset kulki täällä jo paksuissa talvitakeissa ja pipot syvällä päässä. Havaijipaidassa liikkuminen syksyisessä Aucklandissa näytti sen verran hölmölle, että se idea oli pakko välittömästi kuopata. Samoin näytti myös Graghopperin viidakkovarusteissa kulkeminen ja ei tästä puuttunut enää kuin joku hellekypärä päähän, niin olisi ollut täydellistä. Täysin sopimaton varustus kylmiin kaupunkiolosuhteisiin, mutta ei vaan viitsi millään ostaa pariksi päiväksi hupparia laukkuun tilaa viemään.
Katja kävi Aucklandissa alkuperäisellä Les Mills salilla ja itse kävin Korealaisen naisen hellässä käsittelyssä - nimittäin parturissa - joka maksoi 20NZD. Hiukset oli leikattu viimeksi tammikuun puolivälissä Floridassa, eli tästä liiasta karvasta päälaella oli vaan äkkiä päästävä eroon. En tosin tiedä, voiko tässä iässä enää olla muka liikaa hiuksia? Jokainen hius on laulun arvoinen. Varsin hyvä, nopea ja edullinen leikkaus oli tämä Korealainen, eikä onneksi sisältänyt mitään hierontoja ja korvanputsauksia, kuten Kiinassa aikoinaan. Japanilaiseen parturiin taas en uskalla mennä, koska istuisin siinä vaan sulana vahana, talitintit visertäisi päässä ja hiuksia leikattaisiin niin kauan, ettei olisi lopulta yhtään karvaa enää kuulassa.
Huomattiin yllätykseksemme kävellessä, että tässä ihan meidän hotellin lähellä oli Ismo Leikola komediaklubilla esiintymässä, mutta kaikki esitykset oli tietysti aivan totaalisesti loppuunmyyty. Olisi ollut kiva nähdä, miten Leikola uppoaa porukkaan täällä Uudessa-Seelannissa. Olen vuosien varrella törmännyt Ismon kanssa töiden merkeissä suomessa monen monta kertaa. Ilmeisesti kuitenkin Ismo uppoaa varsin hyvin, jos kerran kaikki esitykset on loppuunmyyty. Erittäin hieno homma! Tässä hotellin lähellä on myös hauska, valkoiselta talolta (siis se presidentin talo) näyttävä "White House Entertaiment Centre-ravintola, jossa alakerrassa sijaitsee vielä Monica's massage "hierontasalonki". Aika hyvä oivallus.
Perjantaina lähdettiin käymään isossa ostoskeskuksessa, joka sijaitsee Mount Wellingtonissa (noin 15km keskustasta), sillä tarvitsin Sony Centeriltä muutaman huonosti saatavilla olevan lisätarvikkeen action-kameraan. Samassa ostoskeskuksessa sijaitsi myös loistava Japan Mart ja Pak'n save marketti, jossa on yleensä Uuden-Seelannin halvimmat hinnat elintarvikkeiden suhteen. Teetä ja japanilaisia tuotteita on nyt laukku sitten tämän visiitin ansiosta pullollaan, joten sen suhteen on tilanne varsin hyvin mallillaan. Kunnollista teetä ei oltu saatu pitkään aikaan, joten tämä oli nyt todella tarpeellinen ostosreissu. Takaisinpäin tultiin junalla ja enpä muuten tähän päivään mennessä tiennyt, että Aucklandissa edes joku juna kulkee. Aika hyvin on piilotettu.
Jos Aucklandissa iskee koti-ikävä tai on pakottava tarve saada hernekeittoa ja ruisleipää, niin ainakin safka-nimisessä kaupassa on todella hyvä suomalaisten tuotteiden kirjo. Tulipa ostettua hiukan muumi-purukumia mukaan laukkuun, jota voidaan tarvittaessa antaa vaikka tuliaisena suomesta. Nyt kun olisi päässyt vielä Leikolan showhun, niin tämähän olisi ollut enemmän suomi kuin suomi itse. Pakko sanoa, että ihailen tätä uutta-seelantia valtavasti, miten hyvin täällä on asiat. Vain neljä miljoonaa ihmistä ja anteeksi nyt vaan, mutta onhan täällä nyt hiukan toista luokkaa kaikki hommat kuin suomessa. Voisinko asua Aucklandissa tai muualla Uudessa-Seelannissa? Ehdottomasti voisin!
Nyt pakkaillaan laukkuja jälleen ja tämä syksy loppuu nyt tähän. Pari päivää oli ihan tarpeeksi minulle ja nyt on korkea aika palata kesään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti