maanantai 13. kesäkuuta 2016

Moorea, Tahiti


Aamulla kun heräsin ja avasin hotellin verhot, tyrmistyin. Moorea, jonne ollaan tänä aamuna lentämässä, näkyi heti lentokentän takana ja sinne vetäisi kroolaamalla noin viidessä minuutissa. No ei nyt ihan ehkä sentään, mutta ei paljon puutu. Tässä lentämisessä ei kyllä ole järjen hiventä ja kone ei taatusti ehdi nousta sataa metriä korkeammalle, kun pitääkin jo alkaa laskeutumaan. Tämä on yksi typerämpiä temppuja, mitä ollaan ikinä tehty, mutta koska tämä pätkä kuului osana Tahitin lentopassiin, niin minkäs teet. Ensimmäinen Tahitin vinkki: kannattaa mennä Moorealle lautalla.

Ilma oli tänään Tahitilla kuin morsian - ja se morsian hiukan haastavampaa sorttia - mutta onneksi lämpötila oli sentään kohdillaan. Vyöryttiin kello 10.30 aikoihin mäki alas reppuinemme lentokentälle, jossa hyppäys Air Tahitin ATR 72 koneeseen ja tarkasti kellosta mitattu lentoaika Moorealle oli tänään 7 minuuttia 26 sekuntia. Hauskasti kahden minuutin lennon jälkeen tuli "aloitamme laskeutumisen" kuulutus.

MOOREA

Asukkaita 17 000

Vastassa meitä oli varatun majoituksen (Mark's Paradise) omistaja, 80-luvulla tänne muuttanut, erittäin mukava amerikkalainen mies (yllättäen nimeltään Mark), ja koska matka oli melkoisen pitkä, ehdittiin ajon aikana jutella matkustelusta yhtä sun toista. Tämä Mark ei ollutkaan mikään ihan turha tapaus, vaan hän oli matkustellut ennen Moorealle asettumistaan ympäri maailmaa - jopa suomessa. Onneksi muistikuvat oli sen retken suhteen ihan positiivisia. Todella mukavan ja ystävällisen tuntuinen tapaus oli Mark.

Moorea ei ole mikään ihan pieni saari, joten liikkumisen suhteen tulee heti ensimmäiset haasteet. Lenkki saaren ympäri on noin 62 kilometriä, joten auto tai skootteri on pakko vuokrata, jos jotain meinaa täällä oikeasti nähdä. Ei missään nimessä kannata tulla tänne ilman etukäteen varattua majoitusta (myös kuljetus pitää varata), sillä siitä sopasta syntyy helposti iso lasku. Julkinen liikenne on olematonta ja taksit todella kalliita, eli niiden varaan ei voi laskea yhtään mitään. Molemmilla puolilla tien reunassa kulkee täällä Moorealla hienosti pyörille varatut väylät, joten jos olet fillarimiehiä, niin se onnistuu kyllä oikein mainiosti. Sähköfillari olisi täällä oikea unelmien kulkupeli.

Vaikka ilma oli tänään hiukan huonohko, niin maisemat oli silti matkalla majoitukselle todella komeat. Juuri sellaisia kuin mielikuva Tahitista: Korkeita, vihreitä, pilvien ympäröimiä vuoria ja rannan puolella todella turkoosia kirkasta vettä. Jännä, että näin lyhyellä lennolla maisemat muuttui aivan totaalisesti ja tuntuu ihan kuin oltaisi taas jossain pienellä saarella kaukana kaikesta. Välillä kuuluva lentokoneen jylinä ainoastaan muistuttaa, että ollaan kuitenkin ihan lähellä Tahitin pääsaarta. Jotenkin kuvittelin näkeväni täällä paljon enemmän turisteja, mutta onneksi olin sen asian suhteen väärässä.

Oltiin alkuun ajateltu, että voitaisiin jopa telttailla täällä Moorealla, mutta kun nähtiin, miten kiva tämä tarjolla oleva bungalowi oli ja miten kohtuullisella hinnalla se saatiin (52€/yö), niin taatusti ei telttailtu yhtään mitään. Maakin oli aivan märkää, joten ei hirveästi houkuttanut se ajatus. Tämä "Mark's Paradise" ei sijaitse rannalla, eikä tässä ihan välittömässä läheisyydessä ole juurikaan mitään erikoista, mutta maisemat on todella komeat ja tunnelma pihapiirissä hyvin rento ja rauhallinen. Bungalowit on todella siistejä ja tähän meidän omaan mahtuisi itse asiassa 10 ihmistä nukkumaan, joten elintilaa riittää. Korkealla katon rajassakin on vielä yhdet nukkumispaikat, jos ei pelko öisestä putoamiskuolemasta haittaa unia. Myös ihan kunnollinen keittiö löytyy ja siinä säästää pitkän pennin kun voi itse valmistaa ruokia. 

Huomattiin hyvin pian, että tässä bungalowin terassin alla majailee 10 koiranpentua, jotka tietysti otti meidät heti omakseen. Heti kun aamulla herätään, koko katras juoksee terassille ja alkaa hirveä kilpailu siitä, ketkä mahtuu syliin istumaan. Suihku ja wc sijaitsee talon takana, tavallaan ulkona, ja siellä käydessä kymmenen koiranpentua roikkuu välittömästi lahkeisssa kiinni. Emo käy aina välillä tässä meidän terassilla syöttämässä pennut (noin 30 sekuntia) ja häviää sitten taas omille teilleen. Jos tykkäät eläimistä, niin tämä kaikki on varsin hauskaa lisäohjelmaa. Jos taas et tykkää mistään eläimistä, niin sanon suoraan, että sinussa on jotain vikaa, mene takaisin ovisilmälle kyttäämään, rappukäytävässä syttyi juuri valo ja joku saattaa liikkua siellä. Ettei vaan naapurin kissakin tepastelisi pihamaalla?

Polkaistiin heti ensimmäiseksi majatalon fillareilla läheiselle kaupalle ja sen jälkeen vielä tietä useampi kilometri toiseen suuntaan, pysähtyen kohdassa, jossa jonkinlainen pieni joki laski mereen. Pysähdyttiin sen takia tässä kohtaa, että havaittiin hurjaa loisketta vedessä ja kymmeniä haita taisteli raivoisasti jostakin saaliista vedessä. Oli aika hurjaa katseltavaa, vaikka ei nämä nyt mitään tappajahaita olleetkaan. Hait tykkää erityisesti tällaisesta sameasta vedestä, missä voi arvaamatta hyökätä saaliin kimppuun, joten näitä paikkoja kannattaa uidessa varoa. Kirkkaassa vedessä on useimmiten turvassa. Muka. Haishown jälkeen polkaistiin takaisin kämpille ja loppuilta meni ihan vaan koiranpentuja terassilla silitellessä, Hinanoa hörppiessä ja suunnitelmia huomiselle punoessa.

Koska meidän bungalowissa ei ollut ikkunoita ollenkaan, vaan ainoastaan hyönteisverkot ja kevyet, tuulessa lepattavat kangasverhot, niin viritettiin illalla isoja simpukoita ja korallin palasia pitämään verhot ikkunan edessä paikallaan. Tämä olikin ihan hyvä idea siihen asti, kunnes yöllä tuli valtava tuulenpuuska ja linkosi ne kivet suoraan alas nuppiin. Aika ikävä tunne herätä. Yritettiin sen jälkeen keksiä vaikka mitä ihme virityksiä pitämään verhoa paikallaan, mutta mikään ei auttanut. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi nukkua kokonaan peiton alla, pahimmalta viimalta piilossa.

Harvinaisen upea trooppisten lintujen laulu herätti lauantaiaamuna uuteen Tahitin päivään ja koska ilma näytti varsin lupaavalle, päätettiin vuokrata skootteri ja vetää sillä samantien Moorean ympäri. Paikallisen vuokraamon hinta oli melko härski (5000XPF/42€), varsinkin verrattuna Rarotongan 8€/päivä hintaan, mutta päätettiin silti ottaa skootteri päiväksi alle. Jos pienitehoinen skootteri (50cc) on jo tämän hintainen, niin en halua edes tietää, mitä autonvuokraus voi täällä oikein maksaa? Majoituksen omistaja tilasi skootterin pihalle toimitettuna ja ei mennyt kuin 15 minuuttia, niin Peugeot (tietenkin) pörisi pihalla lähtövalmiina.

Jyrättiin päivän aikana koko saari ympäri ja skootteri jaksoi jopa vääntää ylös (juuri ja juuri) maisematasanteelle, Belvedere kukkulalle. On se vaan myönnettävä, että kyllä tätä Tahitia on maisemilla siunattu! Härre gud, aivan uskomattomat maisemat joka puolella! Rantapysähdykset otettiin upealla Cook's Bayllä ja lentokentän läheisellä Temae beachillä, joka luultavasti on hienoin ranta Moorealla? Vesi on todella sinistä ja ympäröivät maisemat upeita, mutta ei tämä silti mihinkään minun upeimmat rannat listalle mene. Sen verran hienoja paikkoja on jo tälläkin reissulla jo nähty. Koko päivä meni tähän meidän  "tee-se-itse-saarikierrokseen" ja sanoisin, että varsin antoisa päivä.

Seuraavana aamuna käytiin vielä isossa marketissa hakemassa ruokia lopuille päiville ja ajettiin samalla saari ympäri vielä toiseen otteeseen, tällä kertaa vastapäivään. Tänään oli ehkä vielä hienompi ilma kuin eilen ja nähtiin maisemat jälleen aivan uudessa valossa. Melkein suosittelenkin ajamaan tämän Moorean ympäri muutamaan eri otteeseen ja eri suuntiin. Skootteri olisi tietenkin pitänyt tankata ennen palautusta, mutta yllättäen bensa-asema ei ollutkaan auki näin sunnuntaina, eikä edes kortilla saanut bensaa. Tämä olikin melkoinen yllätys! Onneksi menovesi sentään riitti vielä takaisin kämpille. Ei auttanut mikään muu kuin palauttaa skootteri tankki tyhjänä ja maksaa vuokraamon hinta (1000XPF) tankkauksesta.

Loput päivät Moorealla ajeltiin ihan vaan fillareilla ja käytiin päivisin uimassa Pineapple Beachillä, noin 3 kilometriä päässä majoitukselta. Täällä Tahitilla on se hyvä puoli, että ranta ei voi olla yksityisomistuksessa ja tyhjätaskutkin saa täten mennä miljonäärien kauhuksi samalle rannalle pyörimään. Ainut ongelma on, että yleiset väylät tieltä rannalle on huonosti tai kokonaan merkkaamatta, eli todellinen salapoliisi saa välillä olla, että löytää reitin rannalle. Pineapple Beachillä sijaitsee myös todella kiva rantaravintola, josta on hienot maisemat laguunille ja hyvä snorklauspaikka suoraan edessä. Katja kävi tässä snorklaamassa, mutta ei mitenkään kauheasti kuitenkaan vakuuttunut näkemästään. Ihan käytännön vinkkinä kerron, että paras uimapaikka sijaitsee ravintolalta muutaman sataa metriä rantaa pitkin etelään, lentopallokentän kohdilla. Todella hieno paikka!

Eli sellainen oli eka Tahitin kohde Moorea. Minkäänlaisia odotuksia tai ennakkotietoja ei saaresta ollut, joten ihan puhtaalta pöydällä lähdettiin liikenteeseen. Maisemat oli lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna törkeän upeita! Julkisen liikenteen puuttuminen ja autovuokraamojen kovat hinnat asettaa budjettimatkaajalle melkoisia haasteita, mutta sijainti aivan pääsaaren kupeessa on melko otollinen. Sanon suoraan, että Papeetessa ei kannata kovin montaa tuntia aikaa tuhlata, vaan äkkiä lautta alle ja Moorealle. Automaateista saa Moorealla käteistä ja luottokortit pelaa, joten hommat on kunnossa senkin suhteen. Mitä tulee juttuihin, että Tahitilla oltaisiin jotenkin tylyjä reppureissaajalle, niin ainakaan Moorealla tämä ei pitänyt ollenkaan paikkaansa. Kaikki paikalliset oli todella mukavia ja tervehtivät iloisesti aina vastaan tullessa. Mark's paradise majoitusta suosittelen hyvin lämpimästi jos olet Moorealle tuossa. Nyt kuitenkin seuraava saari kehiin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti