Samoa - Auckland

Tänään herätys kello 05:50, koska pihan kukko oli päättänyt, että sen jälkeen ei täällä kukaan nuku ja sillä selvä. Täysin kajahtanut ja häiriintynyt tapaus ja suunnittelin jo mielessäni lahjovani Ricky-kissan jollain tonnikalapurkilla, että käy hoitamassa mokoman kiljukaulan pois päiviltä. Tien toisella puolella oleva kuntosali myös aloittaa aina kello 06 jälkeen Eye Of The Tiger-remixien luukuttamisen ja kuten jo sanoin, niin mene täällä ajoissa nukkumaan jos tarvitset pitkät yöunet.

Kello 11 otettiin majoitukselta taksi lentokentälle (70 talaa), jossa oltiin hyvissä ajoin ennen lennon lähtöä - varsinkin kun kone myöhästyi yli tunnin. Samassa majoituksessa ollut uusi-seelantilainenkin oli tänään lähdössä kotiin ja tulossa samaan koneeseen. En tiedä, missä vaiheessa hän oli tänne kentälle jo ehtinyt? Olipa kiva vielä vaihtaa viimeisiä kuulumisia ja vaikka ikäeroa oli noin puolet, niin hyvin samanlaisia ajatuksia maailman menosta hänellä oli kuin meilläkin. Matkailijan mielenlaatu ei ole iästä kiinni.

Lento tosiaankin lähti yli tunnin myöhässä ja ikäväkseni on myös kerrottava, että tämä Air New Zealand on oikein pihtarien pihtari. Ruumaan menevistä laukuista halusivat lisämaksua, lennolla ei saanut mitään ruokaa ja jopa appelsiinimehusta yrittivät rahastaa. Aivan naurettavaa ja olisi pitänyt valita Air Samoa tämän puoskariyhtiön sijaan. Omituisesti (ja harvinaisesti) nettiyhteys lennon aikana oli sitten kuitenkin ilmainen. Halpayhtiöillä lennettäessä tämän rahastamisen ja mehujen pihtaamisen vielä ymmärtää, mutta käsittääkseni Air New Zealand ei ole mikään halpalentoyhtiö?

Ja muistutan vielä tässä kohtaa, että pelkällä menolipulla ei sitten Uuteen-Seelantiin ole mitään asiaa ja ne poismenoliput oikeasti tarkistetaan ihan fyysisesti. Meillähän ei ollut lippuja vielä viime viikolla varattuna, mutta ehdittiin kuin ehdittiinkin viime tingassa löytää halvat jatkolennot uudesta-seelannista pois. Muutenkin uuden-seelannin rajatarkastukset on hyvin tiukat, mikä on ainoastaan hyvä asia, sillä kaikenlaista viheltäjää nykypäivänä liikkuu jotka kuvittelee, että maailma on avoin minulle. Ei muuten ole - ja kaiva sitä paluulippua esiin vaan. Viimeksi tänne Aucklandiin tullessa tullin koira merkkasi minut ja tänään oli sitten Katjan vuoro joutua turren nuuskimaksi ja käräyttämäksi. Koira alkoi pomppimaan innoissaan selkäreppua kohti, vaikka siellä ei ollut yhtään mitään epätavallista. Ulkona reput oli toki viimeiset kaksi viikkoa seisseet ja ties mitkä rantakoirat oli käyneet niihin kuseskelemassa? Kaikki tarkistettiin läpi ja sen jälkeen päästiin taas jatkamaan normaalisti matkaa. Aucklandin lentokentältä pamahdettiin ulos synkkään, sateiseen ja jäätävän kylmään ulkoilmaan noin kello 20 aikoihin ja olihan tämä nyt aikamoinen shokki taas sitten. Sitä ei uskoisi kukaan, miten kylmä täällä voi oikeasti illalla olla!

Lentokenttäbussilla keskustaan (19NZD/11€) ja jo monella edellisellä kerralla hyväksi havaittuun YHA-hostelliin. Ollaan täällä Aucklandissa testattu monta hotelliakin, mutta mikään ei ole ollut siistimpi, parempi ja viihtyisämpi kuin tämä YHA-hostelli. Täällä on siis ihan omia huoneita kahdelle hengelle (noin 20€/henkilö/yö) ja jengi on kaikenikäistä ja kaikenmaalaista matkailijaa. Erittäin hyvä ja kiva tunnelma. Ainut mikä tässä YHA:ssa on ongelma, niin se sijaitsee valtavan jyrkän mäen päällä, jonne on reppujen kanssa (ja ilmankin) melkoinen rymyäminen ja puuskuttaminen. Jos en olisi käynyt maailman jyrkimmällä kadulla (joka muuten sijaitsee juuri Uudessa-Seelannissa), väittäisin että tämä on se maailman jyrkin katu. Ollaan tässä YHA:n ruokahuoneen ikkunapöydissä vuosien varrella istuttu teekuppi kädessä useaan otteeseen ihmettelemässä maailman menoa, jännitetty tulevia reissuja ja kyttäilty ulos kuin kanat orrella. Äijä vaan vanhenee, mutta muuten kaikki pysyy samana.

Koska koneessa ei saanut ruokaa ollenkaan, oltiin tässä vaiheessa jo nälkäkuoleman partaalla, joten vielä oli lähdettävä illan kylmyyteen ruokaa metsästämään. Jäätävää vettä tuli matkalla kaatamalla niskaan ja fakta on, että ilman takkia ei täällä kyllä nyt ilta-aikaan liikuta yhtään mihinkään. Ei vaan millään viitsi muutaman päivän takia ostaa takkia, eikä se oikein mahtuisi reppuunkaan enää. Niin paljon kuin uudesta-seelannista pidän ja kaikille suosittelen täällä käymistä, niin tähän vuodenaikaan täällä on vaan ihan liian kylmä. Saan "nauttia" kylmästä suomessa ihan tarpeeksi, joten tämä lisänautinto ei nyt kyllä kiinnosta yhtään tippaa. Ikävä kyllä lämmitykset taloissa sisälläkään ei ole kummoiset, joten varaudu jäätymään myös sisällä jos tähän vuodenaikaan tulet. Suosittelen ehdottomasti mielummin kesäaikaa (about marras-maaliskuu).

Ilma oli siis tämän viiden päivän visiitin ajan kylmä ja sateinen, mutta väliin mahtui myös muutamia aurinkoisia hetkiä ja heti silloin aina muistin, miksi tästä Aucklandissa kuitenkin niin paljon pidän. Puistotkin on todella hienoja ja koko ajan tapahtuu jossain jotakin. Viini ja käsityöläisolutvalikoima on kaupoissa aivan valtava ja niitä tässä tulikin maisteltua ja tissuteltua oikein urakalla. Itse tykkään happamista oluista ja niitä täällä on (toisin kuin suomessa), erittäin hyvin saatavilla. Katja kävi jo tutussa kuntosalissa Les Mills-tunnilla ja käytiinpä elokuvissakin katsomassa it-elokuvan toinen osa (IMAX elokuvalippu maksoi 24,50NZD). Hyvin selvät ja kivat sävelet on täällä Aucklandissa aina. Ruokamenoissa selvitään täällä todella halvalla ja noin 12€/päivä saa marketista kahdelle ihmiselle ostettua päivän setin aamu ja iltapaloineen, jonka voi sitten YHA:n isossa keittiössä itse valmistaa. Ei sillä hinnalla mitään gourmet-annoksia saa, mutta paljon parempaa saa kuin samalla hinnalla suomessa. Käsityöläisoluisiin ja muihin hienosteluihin saakin sitten menemään niin paljon kuin lompakko kestää, mutta nämähän on valintakysymyksiä, mihin rahansa käyttää. Mielummin jätän lagerit viikolla kokomaan juomatta ja ostan sitten viikonloppuna muutaman paremman oluen. Eli jos yhden ihmisen päiväbudjetin haluat tietää, niin 30€/päivä saat kyllä täällä Aucklandissa majoituttua siististi ja syötyä omatekemät ruoat. Kaikki muu on sitten ekstraa...

Kun Samoalla selailin lentoja, olin erittäin yllättynyt, että halvimpana vaihtoehtona nousi selkeästi esiin meidän seuraavaksi tuleva kohde ja tästä tarjouksesta ei vaan voinut mitenkään kieltäytyä. Hyvillä tunnelmilla jatketaan tästä eteenpäin siis. Iltapalat on syöty, kamat osittain jo pakattu ja ollaan henkisesti hyvin valmiita siirtymiseen kohti lämpimämpiä (luojan kiitos) vesiä. Se on jo selvä, että Aucklandiin vielä palataan tämän reissun aikana, mutta tässä kohtaa nyt hei hei!